Ingrid Ruinin (1881–1956) pingottamattomien maalausten konservointi ja säilytys
Teerijoki, Johanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910286
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on suomalaisen kuvataiteilija Ingrid Ruinin (1881–1956) kahden pingottamattoman öljyvärimaalauksen, Nainen kukallisessa shaalissa (ajoittamaton) ja Omakuva (1949), konservointi ja restaurointi sekä tutustuminen pingottamattomien maalausten säilyttämiseen. Riihimäen taidemuseon kokoelmiin kuuluvat teokset pingotettiin kiilakehyksiin ja niiden konservoinnissa painotettiin katsottavuutta sekä kokonaisuuden visuaalista eheyttä.
Molemmat teokset olivat rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Niille tehtiin kattavat tutkimukset hyödyntäen analyyttistä valokuvausta, röntgenfluoresenssianalyysiä sekä optista mikroskopiaa.
Nainen kukallisessa shaalissa -teoksen pinnalla oli huomattavasti valkoista härmää, minkä syytä ei käytössä olleilla tutkimusmenetelmillä saatu selville. Härmä poistettiin kuivapuhdistamalla, mutta ilmiö saattaa uusiutua. Pingottamista varten teos vuorattiin ei-invasiivisella sumutusvuoraustekniikalla harvasidoksisella pellavakankaalla. Teoksessa olleita kuivumiskrakelyyrejä restauroitiin huomaamattomammiksi puutosalueiden kittauksen ja restaurointimaalauksen yhteydessä.
Omakuva-teoksessa oli silmämääräisesti tulkittuna ruskeita tahroja ja roiskeita, jotka UV-fluoresenssikuvassa paljastuivat erilaisiksi taiteilijan käyttämiksi lakoiksi. Lakkakertymiä ohennettiin. Ohentamisella voitiin taata, että lakka on edelleen löydettävissä teoksesta, mutta ei häiritse visuaalisesti. Teokseen lisättiin reunavahvikkeet ja maalinpuutosalueet restauroitiin.
Museolla oli toive saada toimiva ja teosturvallinen ohjeistus kokoelmassa olevien 11 Ruinin pingottamattoman maalauksen säilyttämiseksi. Niitä on suositeltavaa säilyttää maalauksille soveltuvissa museo-olosuhteissa karttalaatikostoissa.
Molemmat teokset olivat rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Niille tehtiin kattavat tutkimukset hyödyntäen analyyttistä valokuvausta, röntgenfluoresenssianalyysiä sekä optista mikroskopiaa.
Nainen kukallisessa shaalissa -teoksen pinnalla oli huomattavasti valkoista härmää, minkä syytä ei käytössä olleilla tutkimusmenetelmillä saatu selville. Härmä poistettiin kuivapuhdistamalla, mutta ilmiö saattaa uusiutua. Pingottamista varten teos vuorattiin ei-invasiivisella sumutusvuoraustekniikalla harvasidoksisella pellavakankaalla. Teoksessa olleita kuivumiskrakelyyrejä restauroitiin huomaamattomammiksi puutosalueiden kittauksen ja restaurointimaalauksen yhteydessä.
Omakuva-teoksessa oli silmämääräisesti tulkittuna ruskeita tahroja ja roiskeita, jotka UV-fluoresenssikuvassa paljastuivat erilaisiksi taiteilijan käyttämiksi lakoiksi. Lakkakertymiä ohennettiin. Ohentamisella voitiin taata, että lakka on edelleen löydettävissä teoksesta, mutta ei häiritse visuaalisesti. Teokseen lisättiin reunavahvikkeet ja maalinpuutosalueet restauroitiin.
Museolla oli toive saada toimiva ja teosturvallinen ohjeistus kokoelmassa olevien 11 Ruinin pingottamattoman maalauksen säilyttämiseksi. Niitä on suositeltavaa säilyttää maalauksille soveltuvissa museo-olosuhteissa karttalaatikostoissa.