Peitelty osinko osakeyhtiön verosuunnittelussa
Manner, Mikael (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910337
Tiivistelmä
Peitelty osinko on määritelty Suomen lainsäädännössä tarkoittavan yhtiön varojen jakamista osakkaalle tavallisesta olennaisesti poikkeavalla hinnoittelulla tai
kokonaan ilman vastiketta. Jakamalla peiteltyä osinkoa vältetään normaalista
osingonjaosta aiheutuneet verotukselliset kulut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää peitellyn osingon esiintymistä listaamattoman osakeyhtiön ja osakkaan välisessä verosuunnittelussa. Opinnäytetyössä
tarkastelu rajattiin verotusmenettelylain 29 § 1 momentin pykälän mukaisesti
henkilöosakkaan saamaan poikkeavan hinnoittelun etuun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ilman toimeksiantajaa. Tutkimusmenetelmänä kuvaileva kirjallisuuskatsaus mahdollisti aiheen tarkan rajaamisen sekä peitellyn osingon ja verosuunnittelun aikaisempaan ammattikirjallisuuteen perehtymisen. Kirjallisuuskatsauksen ansiosta opinnäytetyön tietoperustassa hyödynnettiin laajasti ajankohtaisia ja vertaisarvioituja lähteitä, kuten ammattikirjallisuutta, lakiuudistuksia ja asetuksia. Varsinaista tutkimusta osakeyhtiön peitellyn osingon ja verosuunnittelun välillä ei ollut aikaisemmin toteutettu.
Opinnäytetyön keskeisimpänä tuloksena todettiin osakeyhtiön jakaman peitellyn
osingon ja verosuunnittelun välisen yhteyden olevan monitahoinen ja tilannekohtainen. Verosuunnittelun pyrkiessä optimoituun verotukseen, voi se joissakin tilanteissa johtaa peitellyn osingon jakoon alkuperäisestä tahtotilasta riippumatta. Verosuunnittelun ollessa vain yksi osa-alue yhtiön liiketoimintaa, voi peiteltyä
osinkoa muodostua myös muiden yhtiön toimien kautta ja näin ollen tulla tietoisesti edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta julkisesti
listaamattoman osakeyhtiön ja henkilöosakkaan välisen peitellyn osingon ja verosuunnittelun välisen rajanvedon olevan riippuvainen osakkaan tahtotilasta ja
valmiudesta ottaa riskejä.
Jatkokehityksen opinnäytetyölle mahdollistaisi laajempitasoinen tutkimus, joka
yhdistäisi oikeudellisen aineiston sekä empiirisen tutkimuksen. Veroviranomaisten haastattelujen avulla olisi mahdollista tutkia laajemmin verosuunnittelun ja
peitellyn osingon välistä yhteyttä.
kokonaan ilman vastiketta. Jakamalla peiteltyä osinkoa vältetään normaalista
osingonjaosta aiheutuneet verotukselliset kulut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää peitellyn osingon esiintymistä listaamattoman osakeyhtiön ja osakkaan välisessä verosuunnittelussa. Opinnäytetyössä
tarkastelu rajattiin verotusmenettelylain 29 § 1 momentin pykälän mukaisesti
henkilöosakkaan saamaan poikkeavan hinnoittelun etuun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ilman toimeksiantajaa. Tutkimusmenetelmänä kuvaileva kirjallisuuskatsaus mahdollisti aiheen tarkan rajaamisen sekä peitellyn osingon ja verosuunnittelun aikaisempaan ammattikirjallisuuteen perehtymisen. Kirjallisuuskatsauksen ansiosta opinnäytetyön tietoperustassa hyödynnettiin laajasti ajankohtaisia ja vertaisarvioituja lähteitä, kuten ammattikirjallisuutta, lakiuudistuksia ja asetuksia. Varsinaista tutkimusta osakeyhtiön peitellyn osingon ja verosuunnittelun välillä ei ollut aikaisemmin toteutettu.
Opinnäytetyön keskeisimpänä tuloksena todettiin osakeyhtiön jakaman peitellyn
osingon ja verosuunnittelun välisen yhteyden olevan monitahoinen ja tilannekohtainen. Verosuunnittelun pyrkiessä optimoituun verotukseen, voi se joissakin tilanteissa johtaa peitellyn osingon jakoon alkuperäisestä tahtotilasta riippumatta. Verosuunnittelun ollessa vain yksi osa-alue yhtiön liiketoimintaa, voi peiteltyä
osinkoa muodostua myös muiden yhtiön toimien kautta ja näin ollen tulla tietoisesti edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta julkisesti
listaamattoman osakeyhtiön ja henkilöosakkaan välisen peitellyn osingon ja verosuunnittelun välisen rajanvedon olevan riippuvainen osakkaan tahtotilasta ja
valmiudesta ottaa riskejä.
Jatkokehityksen opinnäytetyölle mahdollistaisi laajempitasoinen tutkimus, joka
yhdistäisi oikeudellisen aineiston sekä empiirisen tutkimuksen. Veroviranomaisten haastattelujen avulla olisi mahdollista tutkia laajemmin verosuunnittelun ja
peitellyn osingon välistä yhteyttä.