Istukan tutkiminen, siitä saatava tieto ja sen merkitys
Rissanen, Jessika; Suuronen, Ea (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010531
Tiivistelmä
Synnytystä hoitavan kätilön tehtäviin kuuluu itse lapsen synnytyksen avustamisen lisäksi myös niin kutsuttu jälkeisvaihe, jossa istukka ja sikiökalvot sekä loput napanuorasta syntyvät. Näistä saatava tieto on merkityksellistä tehtäessä arviota vauvan voinnista sekä ne tarjoavat mahdollista tietoa vauvan tulevasta kehityksestä.
Tässä opinnäytetyössä käsittelimme synnytyksen jälkeisvaiheessa tapahtuvaa istukan tutkimista. Sivuamme myös sikiökalvojen sekä napanuoran tutkimista osana jälkeisvaihetta. Esitimme myös vastauksia siihen, miksi ja miten jälkeisvaiheessa tutkitaan jälkeiset eli istukka, sikiökalvot ja napanuora. Selitimme myös, minkälaista tietoa näistä tutkimuksista saadaan ja miten sitä voidaan hyödyntää vastasyntyneen ja äidin hoidossa.
Istukasta, sikiökalvoista ja napanuorasta saatavat tiedot ovat merkityksellisiä vastasyntyneen ja äidin hoidon näkökulmasta. Saatavat tiedot voivat antaa vastauksia esimerkiksi siihen, miksi vastasyntyneellä on pieni syntymäpaino tai hapettuminen heikkoa sekä miksi äidin verenvuoto kohdusta ei lakkaa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Metropolia ammattikorkeakoulun tilaamana. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi videomateriaali, jota voidaan hyödyntää kätilötyön tutkinto-ohjelman opiskelijoiden opetusmateriaalina. Opetusvideon materiaali koostettiin opinnäytetyön kirjallisen aineiston pohjalta, joka koostuu tieteellisistä artikkeleista, tietokannoista ja tutkimuksista. Opinnäytetyönä toteutettu video luovutetaan Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön.
Opinnäytetyössä korostui, kuinka merkittävä osa kätilön työtä on istukan tutkiminen synnytyksen jälkeen. Huolellinen istukan, napanuoran ja sikiökalvojen arviointi auttaa ymmärtämään esimerkiksi pienipainoisuutta tai äidin verenvuodon syitä. Istukan tutkiminen ei ole ainoastaan rutiinia, vaan olennainen osa äidin ja vauvan kokonaisvaltaista hoitoa. Tiedon hyödyntäminen edellyttää, että kätilöt tunnistavat tutkimuksen merkityksen ja hallitsevat sen käytännöt.
Tässä opinnäytetyössä käsittelimme synnytyksen jälkeisvaiheessa tapahtuvaa istukan tutkimista. Sivuamme myös sikiökalvojen sekä napanuoran tutkimista osana jälkeisvaihetta. Esitimme myös vastauksia siihen, miksi ja miten jälkeisvaiheessa tutkitaan jälkeiset eli istukka, sikiökalvot ja napanuora. Selitimme myös, minkälaista tietoa näistä tutkimuksista saadaan ja miten sitä voidaan hyödyntää vastasyntyneen ja äidin hoidossa.
Istukasta, sikiökalvoista ja napanuorasta saatavat tiedot ovat merkityksellisiä vastasyntyneen ja äidin hoidon näkökulmasta. Saatavat tiedot voivat antaa vastauksia esimerkiksi siihen, miksi vastasyntyneellä on pieni syntymäpaino tai hapettuminen heikkoa sekä miksi äidin verenvuoto kohdusta ei lakkaa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Metropolia ammattikorkeakoulun tilaamana. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi videomateriaali, jota voidaan hyödyntää kätilötyön tutkinto-ohjelman opiskelijoiden opetusmateriaalina. Opetusvideon materiaali koostettiin opinnäytetyön kirjallisen aineiston pohjalta, joka koostuu tieteellisistä artikkeleista, tietokannoista ja tutkimuksista. Opinnäytetyönä toteutettu video luovutetaan Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön.
Opinnäytetyössä korostui, kuinka merkittävä osa kätilön työtä on istukan tutkiminen synnytyksen jälkeen. Huolellinen istukan, napanuoran ja sikiökalvojen arviointi auttaa ymmärtämään esimerkiksi pienipainoisuutta tai äidin verenvuodon syitä. Istukan tutkiminen ei ole ainoastaan rutiinia, vaan olennainen osa äidin ja vauvan kokonaisvaltaista hoitoa. Tiedon hyödyntäminen edellyttää, että kätilöt tunnistavat tutkimuksen merkityksen ja hallitsevat sen käytännöt.