Ketamiinin käyttö ensihoidossa akuutin kivun hoidossa : kirjallisuuskatsaus
Pihlajamaa, Mauno (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210727
Tiivistelmä
Suuri osa ensihoidon potilaista kärsii kivusta, ja kipu on yleinen syy ensihoitopalvelun aktivointiin Suomessa. Kivunhoito on kuitenkin haastavaa, ja kipu onkin monesti alihoidettua. Kunnollinen kivunhoito on kuitenkin laadukkaan ensihoitopalvelun merkki ja potilaan perusoikeus.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten ketamiinia käytetään ensihoidossa akuutin kivun hoitoon sekä millaisia vasteita sillä on saatu. Tavoitteenani oli tuottaa ajantasainen katsaus, jotta erityisesti ensi- ja akuuttihoidon parissa työskentelevä henkilöstö saisi tietoa ketamiinin käytöstä sekä sen vasteista ja mahdollisista haittavaikutuksista sekä enemmän tietoa akuutin kivunhoidon mahdollisuuksista.
Tiedonhaku kohdistettiin hoito- ja lääketieteellisiin luotettaviin tietokantoihin. Käytettyjä tietokantoja olivat: Pubmed, ScienceDirect, Medic ja EBSCO (CINAHL & MEDLINE). Kokonaisuudessaan haku tuotti 391 tulosta, joista kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän englanninkielistä tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tulosten perusteella ketamiini on analgeettisilla annoksilla hitaana stoosina annettuna hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta turvallinen ja kivunlievityksen kannalta tehokas lääke. Ketamiini aiheuttaa kuitenkin neurologisia sivuvaikutuksia, kuten harha-aistimuksia. Lisäksi ketamiinin optimaalinen annos kivunhoidossa ei ole tulosten perusteella selkeä. Haittavaikutukset ja ristiriidat annoskoossa mahdollisesti rajoittavat ketamiinin käyttöä, mutta se on hyvä lisä, mikäli opiaateilla ei saavuteta haluttua vastetta tai potilas on hemodynaamisesti epävakaa.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielestäni tarpeellista tarkastella eroavatko intranasaalisesti ja suonensisäisesti annosteltu ketamiini haittavaikutusprofiileiltaan. Myös ketamiinin fysiologisia vaikutuksia olisi tärkeää tutkia.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten ketamiinia käytetään ensihoidossa akuutin kivun hoitoon sekä millaisia vasteita sillä on saatu. Tavoitteenani oli tuottaa ajantasainen katsaus, jotta erityisesti ensi- ja akuuttihoidon parissa työskentelevä henkilöstö saisi tietoa ketamiinin käytöstä sekä sen vasteista ja mahdollisista haittavaikutuksista sekä enemmän tietoa akuutin kivunhoidon mahdollisuuksista.
Tiedonhaku kohdistettiin hoito- ja lääketieteellisiin luotettaviin tietokantoihin. Käytettyjä tietokantoja olivat: Pubmed, ScienceDirect, Medic ja EBSCO (CINAHL & MEDLINE). Kokonaisuudessaan haku tuotti 391 tulosta, joista kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän englanninkielistä tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tulosten perusteella ketamiini on analgeettisilla annoksilla hitaana stoosina annettuna hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta turvallinen ja kivunlievityksen kannalta tehokas lääke. Ketamiini aiheuttaa kuitenkin neurologisia sivuvaikutuksia, kuten harha-aistimuksia. Lisäksi ketamiinin optimaalinen annos kivunhoidossa ei ole tulosten perusteella selkeä. Haittavaikutukset ja ristiriidat annoskoossa mahdollisesti rajoittavat ketamiinin käyttöä, mutta se on hyvä lisä, mikäli opiaateilla ei saavuteta haluttua vastetta tai potilas on hemodynaamisesti epävakaa.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielestäni tarpeellista tarkastella eroavatko intranasaalisesti ja suonensisäisesti annosteltu ketamiini haittavaikutusprofiileiltaan. Myös ketamiinin fysiologisia vaikutuksia olisi tärkeää tutkia.