Henkilöstövastuullisuus ja sen kehittäminen ravintola-alan yrityksessä
Rissanen, Ella; Rissanen, Anni (2025)
Rissanen, Ella
Rissanen, Anni
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210831
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee henkilöstövastuullisuutta, joka on keskeinen osa yrityksen liiketoimintaa. Henkilöstövastuullisuus on eettistä, kestävää ja työntekijöitä arvostavaa yrityskulttuuria, jolla varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi sekä parannetaan yrityksen mainetta ja menestystä. Henkilöstövastuullisuutta toteutetaan hyvällä johtajuudella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pohjoissavolaisen ravintola-alan yrityksen henkilöstövastuullisuuden nykytila ja kehittämisen kohteet. Työssä etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Miten työntekijät kokevat henkilöstövastuullisuuden toteutumisen yrityksessä?” ja ”Missä henkilöstövastuullisuuden osa-alueessa on onnistuttu ja missä on kehittämisen varaa?”. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia henkilöstövastuullisuuden osa-alueita: työhyvinvointi, työilmapiiri, vuorovaikutus ja yhteistyö, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, työturvallisuus, henkilöstösuunnittelu, palkka ja palkitseminen, haastavat tilanteet, esihenkilön tuki ja itsensä johtaminen. Nämä osa-alueet valittiin yhdessä toimeksiantajayrityksen kanssa. Opinnäytetyön teoriaosa sekä tutkimustulokset antavat yritykselle vastuullisuustietoutta ja – osaamista henkilöstövastuullisuuden kehittämiseen ja oman henkilöstövastuullisuusstrategian luomiseen.
Henkilöstövastuullisuuden tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 31 työntekijää yrityksen 66 työntekijästä. Vastanneiden prosentuaalinen osuus oli 46,9 %. Kyselylomakkeen kysymykset pohjautuivat opinnäytetyön kirjallisuuskatsaukseen. Henkilöstövastuullisuuden osa-alueiden tilaa mitattiin likert-asteikolla 1–5. Asteikon vaihtoehto 1 tarkoitti täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä.
Tuloksista ilmeni, että yrityksen henkilöstövastuullisuuden kokonaistila on hyvällä tasolla, eikä suurta kehittämisen tarvetta ole. Henkilöstövastuullisuuden kaikkien osa-alueiden keskiarvo likert-asteikolla oli 4,16. Keskiarvollisesti kolme parasta osa-aluetta olivat työilmapiiri (4,39), työyhteisötaidot (4,38) ja tasa-arvo (4,35). Eniten kehitettävää ilmeni palkan ja palkitsemisen (3,61), osaamisen kehittämisen (3,97) ja henkilöstövastuullisuuden periaatteiden ja strategioiden (3,98) osa-alueissa. Viimeinen kysymys oli avoin kysymys, jolla selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä yrityksen tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Vastausten mukaan ne olivat palkitseminen ja perehdyttäminen. Näitä teemoja halusi kehittää 42,9 % vastaajista. Yli kolmasosa vastaajista toivoi myös lisää panostusta osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen.
Tulosten pohjalta yritykselle on laadittu kehittämisideoita henkilöstövastuullisuuden vahvistamiseen. Ideoita on tehty osa-alueisiin, joissa kehitystarvetta ilmenee eniten. Näitä ovat palkat ja palkitseminen, henkilöstövastuullisuuden periaatteet ja strategiat, osaamisen kehittäminen sekä työhön perehdyttäminen ja sen johtaminen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pohjoissavolaisen ravintola-alan yrityksen henkilöstövastuullisuuden nykytila ja kehittämisen kohteet. Työssä etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Miten työntekijät kokevat henkilöstövastuullisuuden toteutumisen yrityksessä?” ja ”Missä henkilöstövastuullisuuden osa-alueessa on onnistuttu ja missä on kehittämisen varaa?”. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia henkilöstövastuullisuuden osa-alueita: työhyvinvointi, työilmapiiri, vuorovaikutus ja yhteistyö, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, työturvallisuus, henkilöstösuunnittelu, palkka ja palkitseminen, haastavat tilanteet, esihenkilön tuki ja itsensä johtaminen. Nämä osa-alueet valittiin yhdessä toimeksiantajayrityksen kanssa. Opinnäytetyön teoriaosa sekä tutkimustulokset antavat yritykselle vastuullisuustietoutta ja – osaamista henkilöstövastuullisuuden kehittämiseen ja oman henkilöstövastuullisuusstrategian luomiseen.
Henkilöstövastuullisuuden tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 31 työntekijää yrityksen 66 työntekijästä. Vastanneiden prosentuaalinen osuus oli 46,9 %. Kyselylomakkeen kysymykset pohjautuivat opinnäytetyön kirjallisuuskatsaukseen. Henkilöstövastuullisuuden osa-alueiden tilaa mitattiin likert-asteikolla 1–5. Asteikon vaihtoehto 1 tarkoitti täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä.
Tuloksista ilmeni, että yrityksen henkilöstövastuullisuuden kokonaistila on hyvällä tasolla, eikä suurta kehittämisen tarvetta ole. Henkilöstövastuullisuuden kaikkien osa-alueiden keskiarvo likert-asteikolla oli 4,16. Keskiarvollisesti kolme parasta osa-aluetta olivat työilmapiiri (4,39), työyhteisötaidot (4,38) ja tasa-arvo (4,35). Eniten kehitettävää ilmeni palkan ja palkitsemisen (3,61), osaamisen kehittämisen (3,97) ja henkilöstövastuullisuuden periaatteiden ja strategioiden (3,98) osa-alueissa. Viimeinen kysymys oli avoin kysymys, jolla selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä yrityksen tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Vastausten mukaan ne olivat palkitseminen ja perehdyttäminen. Näitä teemoja halusi kehittää 42,9 % vastaajista. Yli kolmasosa vastaajista toivoi myös lisää panostusta osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen.
Tulosten pohjalta yritykselle on laadittu kehittämisideoita henkilöstövastuullisuuden vahvistamiseen. Ideoita on tehty osa-alueisiin, joissa kehitystarvetta ilmenee eniten. Näitä ovat palkat ja palkitseminen, henkilöstövastuullisuuden periaatteet ja strategiat, osaamisen kehittäminen sekä työhön perehdyttäminen ja sen johtaminen.
