Visuaalista vetovoimaa: matkailijoiden kokemus Rovaniemen kaupunkikeskustan visuaalisuudesta talvisesongin ulkopuolella
Särkioja, Olivia (2025)
Särkioja, Olivia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210803
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli tarve selvittää, miten Rovaniemellä vierailevat matkailijat kokevat kaupunki-keskustan visuaalisuuden talvisesongin ulkopuolella keskustan ollessa pelkistetty ja riisuttu talven sesonkielementeistä. Lisäksi tutkittiin, haluttiinko jouluteeman näkyvän enemmän juuri lumettomana ajankohtana sekä sitä, oliko matkailijoiden kokemus keskustan visuaalisuudesta ristiriidassa Rovaniemen kaupunkibrändin kanssa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Rovaniemen Elävä Kaupunkikeskusta ry tavoitteenaan hyödyntää saatua aineistoa kehittämistyössään.
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kahta eri tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 78 matkailijaa. Kvantitatiivisen menetelmän tueksi hyödynnettiin kahta puolistrukturoitua yksilöteemahaastattelua, joiden tavoitteena oli syventää kyselyaineiston tuloksia asiantuntijoiden näkökulmilla. Verkkokyselyn aineisto toi esiin monipuolisesti kehittämiskohteita, kun taas haastattelut puolestaan paitsi paljastivat kehittämisen nykytilan, antoivat myös suuntaa tulevaisuuden kehittämistyölle.
Tuloksista nousi esiin, että vaikka matkailijat suhtautuivat keskustan visuaalisuuteen neutraalisti, keskus-ta koettiin pääosin hiljaiseksi, pieneksi sekä elottomaksi. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin erityisesti vehreyden, elävyyden, arktisen luontoympäristön sekä paikallisen identiteetin vahvistaminen osaksi kaupunkikeskustan visuaalista kokonaisuutta. Haastattelut tukivat näitä tuloksia ja korostivat keskustan potentiaalia kehittyä. Lisäksi huippusesongin ulkopuolinen keskustan palvelu- ja tapahtumatarjonta sai kritiikkiä matkustajilta vaikuttaen negatiivisesti viihtyisyyteen. Joulun näkyvyyden lisäämisestä ei oltu yksimielisiä, vaan se jakoi mielipiteitä ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Toisin kuin kotimaiset matkailijat, enemmistö ulkomaisia matkailijoita toivoisi joulun näkyvän keskustassa ympäri vuoden. Kaupunkibrändin koettiin olevan keskustassa osin näkymätön ja molemmat tutkimukset korostivatkin tarvetta johdonmukaiselle sekä yhtenäiselle kaupunkibrändille läpi vuoden. Kehittämistyö koettiin hitaaksi ja osin haasteelliseksi prosessien hitauden sekä kaupungin rahan- ja ajankäytön priorisoinnin vähäisyyden vuoksi. Tutkimuksen luotettavuuden rajoitteina ovat kyselyotoksen suppea koko sekä haastatteluaineiston saturaation puute, minkä vuoksi tulokset edustavat vain tämän tutkimuksen otoksen mielipidettä. Tästä huolimatta tuloksia voi hyödyntää monipuolisesti toimeksiantaja sekä muut organisaatiot.
Tutkimuksen jakautuneiden näkemysten myötä ilmeni tarve tutkia tarkemmilta ja laajemmilta kohde-joukoilta halukkuutta lisätä joulun näkyvyyttä kaupunkikeskustassa lumettomana ajankohtana. Lisäksi yksityiskohtaisempi tutkimus palvelutarjonnan lisäämisestä sekä kaupunkibrändin näkyvyydestä olisi pai-kallaan. Omaleimaisuuden ja paikallisen kulttuurin säilyttämiseksi sekä kehittämistyössä että tulevissa tutkimuksissa on tärkeää huomioida niin matkailijoiden kuin paikallistenkin näkemykset.
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kahta eri tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 78 matkailijaa. Kvantitatiivisen menetelmän tueksi hyödynnettiin kahta puolistrukturoitua yksilöteemahaastattelua, joiden tavoitteena oli syventää kyselyaineiston tuloksia asiantuntijoiden näkökulmilla. Verkkokyselyn aineisto toi esiin monipuolisesti kehittämiskohteita, kun taas haastattelut puolestaan paitsi paljastivat kehittämisen nykytilan, antoivat myös suuntaa tulevaisuuden kehittämistyölle.
Tuloksista nousi esiin, että vaikka matkailijat suhtautuivat keskustan visuaalisuuteen neutraalisti, keskus-ta koettiin pääosin hiljaiseksi, pieneksi sekä elottomaksi. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin erityisesti vehreyden, elävyyden, arktisen luontoympäristön sekä paikallisen identiteetin vahvistaminen osaksi kaupunkikeskustan visuaalista kokonaisuutta. Haastattelut tukivat näitä tuloksia ja korostivat keskustan potentiaalia kehittyä. Lisäksi huippusesongin ulkopuolinen keskustan palvelu- ja tapahtumatarjonta sai kritiikkiä matkustajilta vaikuttaen negatiivisesti viihtyisyyteen. Joulun näkyvyyden lisäämisestä ei oltu yksimielisiä, vaan se jakoi mielipiteitä ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Toisin kuin kotimaiset matkailijat, enemmistö ulkomaisia matkailijoita toivoisi joulun näkyvän keskustassa ympäri vuoden. Kaupunkibrändin koettiin olevan keskustassa osin näkymätön ja molemmat tutkimukset korostivatkin tarvetta johdonmukaiselle sekä yhtenäiselle kaupunkibrändille läpi vuoden. Kehittämistyö koettiin hitaaksi ja osin haasteelliseksi prosessien hitauden sekä kaupungin rahan- ja ajankäytön priorisoinnin vähäisyyden vuoksi. Tutkimuksen luotettavuuden rajoitteina ovat kyselyotoksen suppea koko sekä haastatteluaineiston saturaation puute, minkä vuoksi tulokset edustavat vain tämän tutkimuksen otoksen mielipidettä. Tästä huolimatta tuloksia voi hyödyntää monipuolisesti toimeksiantaja sekä muut organisaatiot.
Tutkimuksen jakautuneiden näkemysten myötä ilmeni tarve tutkia tarkemmilta ja laajemmilta kohde-joukoilta halukkuutta lisätä joulun näkyvyyttä kaupunkikeskustassa lumettomana ajankohtana. Lisäksi yksityiskohtaisempi tutkimus palvelutarjonnan lisäämisestä sekä kaupunkibrändin näkyvyydestä olisi pai-kallaan. Omaleimaisuuden ja paikallisen kulttuurin säilyttämiseksi sekä kehittämistyössä että tulevissa tutkimuksissa on tärkeää huomioida niin matkailijoiden kuin paikallistenkin näkemykset.
