Perehdytysprosessin kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Tähtinen, Elli (2025)
Tähtinen, Elli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210818
Tiivistelmä
Työntekijöiden vaihtuvuus on pitkään kuormittanut varhaiskasvatusta. Tutkimukset osoittavat, että perehdytyksellä on merkitystä työpaikalla pysymiseen, erityisesti uransa alussa olevien työntekijöiden kohdalla. Laadukas perehdytys voi parantaa pysyvyyttä.
Perehdytyksen toteutuminen ja sen laatu vaihtelevat eri varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Nykyinen Helsingin kaupungin perehdytyssuunnitelma on kaupunkitasoinen. Tämän kehittämistyön tavoitteena on parantaa ja selkeyttää varhaiskasvatuksen perehdytysprosessia luomalla selkeä ja helposti käytettävä perehdytyssuunnitelma. Kehittämistyön tarkoitus ei ole korvata jo käytössä olevaa perehdytyssuunnitelmaa, vaan luoda sen rinnalle selkeä, muokattavissa ja tulostettavissa oleva materiaali, joka kattaa varhaiskasvatusalan tarpeita.
Tarve kehittämistyölle on noussut omista kokemuksista ja kollegoilta, sekä tarvetta selvitettiin taustakyselyn avulla varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Taustakyselyllä selvitettiin lisäksi työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä sekä toiveita ja ideoita perehdyttämisprosessin kehittämiseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja sen perusteella muodostui kolme pääkategoriaa: perehdytyksen haasteet, toimivat käytännöt sekä toiveet ja ideat perehdytyssuunnitelmaan. Työelämänkumppaneina toimivat kolme Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikköä. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa. Työ eteni tuplatimantti-mallin mukaisesti nelivaiheisena prosessina: ensin syvennyttiin käyttäjän tarpeisiin ja ongelman ymmärtämiseen, sen jälkeen kehitettiin ratkaisu, ja lopuksi luotiin perehdytyssuunnitelma.
Suunnitelman rakentamista ohjasivat teoria, taustakyselyn tulokset sekä Helsingin kaupungin perehdytysmateriaali. Kehittämistyön tuotosta, eli perehdytyssuunnitelmaa arvioitiin yhdessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja päiväkodin johtajan kanssa. Arviointivaiheen havaintoja hyödynnettiin suunnitelman viimeistelyssä. Valmis perehdytyssuunnitelma on jatkuvasti kehitettävä ja muokattavissa oleva materiaali, joka mahdollistaa sen soveltamisen eri varhaiskasvatusyksiköiden tarpeisiin.
Perehdytyksen toteutuminen ja sen laatu vaihtelevat eri varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Nykyinen Helsingin kaupungin perehdytyssuunnitelma on kaupunkitasoinen. Tämän kehittämistyön tavoitteena on parantaa ja selkeyttää varhaiskasvatuksen perehdytysprosessia luomalla selkeä ja helposti käytettävä perehdytyssuunnitelma. Kehittämistyön tarkoitus ei ole korvata jo käytössä olevaa perehdytyssuunnitelmaa, vaan luoda sen rinnalle selkeä, muokattavissa ja tulostettavissa oleva materiaali, joka kattaa varhaiskasvatusalan tarpeita.
Tarve kehittämistyölle on noussut omista kokemuksista ja kollegoilta, sekä tarvetta selvitettiin taustakyselyn avulla varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Taustakyselyllä selvitettiin lisäksi työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä sekä toiveita ja ideoita perehdyttämisprosessin kehittämiseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja sen perusteella muodostui kolme pääkategoriaa: perehdytyksen haasteet, toimivat käytännöt sekä toiveet ja ideat perehdytyssuunnitelmaan. Työelämänkumppaneina toimivat kolme Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikköä. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa. Työ eteni tuplatimantti-mallin mukaisesti nelivaiheisena prosessina: ensin syvennyttiin käyttäjän tarpeisiin ja ongelman ymmärtämiseen, sen jälkeen kehitettiin ratkaisu, ja lopuksi luotiin perehdytyssuunnitelma.
Suunnitelman rakentamista ohjasivat teoria, taustakyselyn tulokset sekä Helsingin kaupungin perehdytysmateriaali. Kehittämistyön tuotosta, eli perehdytyssuunnitelmaa arvioitiin yhdessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja päiväkodin johtajan kanssa. Arviointivaiheen havaintoja hyödynnettiin suunnitelman viimeistelyssä. Valmis perehdytyssuunnitelma on jatkuvasti kehitettävä ja muokattavissa oleva materiaali, joka mahdollistaa sen soveltamisen eri varhaiskasvatusyksiköiden tarpeisiin.