Muokkausmenetelmien käyttö ja kustannukset

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja vertailla erilaisia maanmuokkausmenetelmiä, erityisesti suorakylvöä perinteisempiin muokkaustapoihin, kuten kyntöön, lautasmuokkaukseen ja kultivointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Luonnonvarakeskus. Aihe valikoitui ajankohtaisuutensa vuoksi: muuttuva ilmasto, kohonneet tuotantokustannukset ja tarve tehostaa resurssien käyttöä ovat lisänneet tarvetta löytää maanviljelyyn taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kestäviä ratkaisuja.

Opinnäytetyö perustuu useisiin lähteisiin. Tarkastelun pohjana on kustannuslaskelmat sekä kysely, jolla kartoitettiin viljelijöiden näkemyksiä ja käytännön kokemuksia suorakylvöstä. Näiden pohjalta saatiin kokonaiskuva siitä, miten eri menetelmien kustannukset jakautuvat ja millaisia investointeja ne vaativat.

Tämän selvityksen perusteella maanmuokkauksen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat verrattuna aikaisempina vuosina tehtyihin selvityksiin. Tämä näkyy sekä muuttuvissa että kiinteissä kustannuksissa, jotka ovat kasvaneet muun muassa energian, lannoitteiden ja koneiden hintojen nousun seurauksena. Huolimatta siitä, että suorakylvö vaatii alkuvaiheessa suuria panostuksia, se osoittautui pitkällä aikavälillä edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Suorakylvön kiinteät kustannukset olivat matalampia verrattuna perinteisiin muokkausmenetelmiin, ja myös sen muuttuvat kulut jäivät alhaisemmiksi.

Johtopäätöksenä tässä selvityksessä on, että suorakylvö ja muut kevyet muokkausmenetelmät tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon perinteiselle kynnölle erityisesti silloin, kun otetaan huomioon nykyiset kustannustasot ja maanmuokkauksen taloudellinen rasitus. Kevyemmät menetelmät voivat auttaa vähentämään työmäärää ja polttoainekustannuksia, minkä lisäksi ne tukevat paremmin ympäristötavoitteita. Tämän työn perusteella voidaan suositella suorakylvön ja kevyempien muokkausvaihtoehtojen tarkempaa harkintaa maatilojen viljelystrategioissa.