Tietomalli rakennushankkeessa K21 : käytännön havaintoja tietomallikoordinoinnista
Räinä, Aapo (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311133
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin tietomallikoordinoinnin toteutusta ja sen vaikutuksia Satamatien palvelukortteli K21 -hankkeen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä ja haasteita tietomallikoordinoinnilla oli hankkeen etenemiselle ja osapuolten yhteistyölle sekä esittää kehitysehdotuksia tulevia projekteja varten.
Tietoperustana hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä ohjeistuksia, kuten YTV 2012 -ohjetta ja ISO 19650 -standardisarjaa, sekä ajankohtaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Empiirinen aineisto koostui suunnittelukokousten pöytäkirjoista, yhdistelmämalleista, havaintolistoista ja kirjoittajan omista havainnoista, jotka perustuivat hänen rooliinsa tietomallikoordinaattorina ja arkkitehtisuunnittelijana hankkeessa. Lisäksi haastateltiin työmaan ja urakoitsijan edustajia rakennusvaiheen kokemuksista.
Tulokset osoittivat, että tietomallikoordinointi tuki tehokkaasti suunnitelmien yhteensovittamista ja päätöksentekoa erityisesti monimutkaisissa rakenteellisissa liittymissä. Rakentamisen ja suunnittelun rinnakkaisuus asetti vaatimuksia mallien ajantasaisuudelle ja yhteistyölle. Työmaan aikainen tietomallin käyttö jäi kuitenkin osittain irralliseksi, mikä korosti tarvetta lisätä mallipohjaista toimintaa myös toteutusvaiheessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että tietomallikoordinointi on keskeinen väline suunnittelun ja rakentamisen rajapinnassa, mutta sen hyödyntäminen edellyttää aktiivista osallistumista kaikilta hankkeen osapuolilta. Kehitysehdotuksina korostetaan tiedon jäsentelyä pienempiin, hallittavampiin kokonaisuuksiin sekä mallikoordinoinnin riippumattomuutta suunnittelijatiimistä erityisesti KVR-hankkeissa.
Tietoperustana hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä ohjeistuksia, kuten YTV 2012 -ohjetta ja ISO 19650 -standardisarjaa, sekä ajankohtaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Empiirinen aineisto koostui suunnittelukokousten pöytäkirjoista, yhdistelmämalleista, havaintolistoista ja kirjoittajan omista havainnoista, jotka perustuivat hänen rooliinsa tietomallikoordinaattorina ja arkkitehtisuunnittelijana hankkeessa. Lisäksi haastateltiin työmaan ja urakoitsijan edustajia rakennusvaiheen kokemuksista.
Tulokset osoittivat, että tietomallikoordinointi tuki tehokkaasti suunnitelmien yhteensovittamista ja päätöksentekoa erityisesti monimutkaisissa rakenteellisissa liittymissä. Rakentamisen ja suunnittelun rinnakkaisuus asetti vaatimuksia mallien ajantasaisuudelle ja yhteistyölle. Työmaan aikainen tietomallin käyttö jäi kuitenkin osittain irralliseksi, mikä korosti tarvetta lisätä mallipohjaista toimintaa myös toteutusvaiheessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että tietomallikoordinointi on keskeinen väline suunnittelun ja rakentamisen rajapinnassa, mutta sen hyödyntäminen edellyttää aktiivista osallistumista kaikilta hankkeen osapuolilta. Kehitysehdotuksina korostetaan tiedon jäsentelyä pienempiin, hallittavampiin kokonaisuuksiin sekä mallikoordinoinnin riippumattomuutta suunnittelijatiimistä erityisesti KVR-hankkeissa.