CAR-soluterapian kohdentaminen sydämen fibroosiin : fibroblastien aktivaatioproteiinia (FAP) ilmentävien kohdesolulinjojen ja CAR-rakenteen optimointi
Mönkäre, Marleena (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210827
Tiivistelmä
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävä kansanterveyteen vaikuttava haaste ja johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Iskeemiset sydänsairaudet voivat johtaa sydänlihaskudoksen hapenpuutteen vuoksi sydämen fibroosin ja vajaatoiminnan kehittymiseen. Tyypillisemmin hematologisten syöpien hoitoon käytetyt immuunisoluterapiat tarjoavat lupaavan lähestymistavan sydämen fibroosin hoitoon, sillä siihen kohdistuvat hoitokeinot ovat nykyään vielä rajalliset.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Haartman-instituutin Farmakologian osaston CardioReg-tutkimusryhmän hanketta, jonka tavoitteena on kehittää immuunisoluterapioita sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Päätavoitteena tutkimushankkeella on selvittää immuunisoluterapian mahdollisuutta vähentää fibroottista kudosta sydänlihaksessa ja palauttaa sydämen toimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja optimoida vakaasti ja ohimenevästi fibroblastien aktivaatioproteiinia (FAP) ilmentäviä kohdesolulinjoja sekä arvioida FAP-kohdennetun kimeerisen antigeenireseptorirakenteen (CAR) toimivuutta ja ilmentymistä sydämen fibroosin hoitoon tähtäävää CAR T- ja CAR NK-soluterapiaa varten.
Kohdesolulinjoissa FAPin ja testimallina käytetyissä Jurkat T-soluissa anti-FAP-CAR-rakenteen ilmentymistä tutkittiin virtaussytometrialla ja RT-qPCR-menetelmällä. Tuloksien perusteella hiiren vakaa FAP-ilmentyminen sekä CAR-rakenteen transduktion onnistuminen ja toimivuus Jurkat T-soluissa voitiin vahvistaa lähetti-RNA tasolla. Myös kohdesolujen optimaaliselle annosalueelle saatiin vahvistusta annos-vastesuhteen määrittämisellä luminesenssin mittauksella, mikä on merkittävää jatkotutkimuksena tehtävää sytotoksisuusmääritystä varten. Tulokset antavat hyvät lähtökohdat jatkotutkimuksille CAR-soluterapian in vitro -mallintamisessa, vaikka lisätutkimukset ovatkin tarpeen CAR-rakenteen ja FAP-ilmentymisen osoittamiseksi proteiinitasolla. Kohdesolujen ja anti-FAP-CAR-rakenteen optimointi on merkittävää niiden soveltuvuuden arvioimiseksi myöhempiä tutkimusvaiheita varten.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Haartman-instituutin Farmakologian osaston CardioReg-tutkimusryhmän hanketta, jonka tavoitteena on kehittää immuunisoluterapioita sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Päätavoitteena tutkimushankkeella on selvittää immuunisoluterapian mahdollisuutta vähentää fibroottista kudosta sydänlihaksessa ja palauttaa sydämen toimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja optimoida vakaasti ja ohimenevästi fibroblastien aktivaatioproteiinia (FAP) ilmentäviä kohdesolulinjoja sekä arvioida FAP-kohdennetun kimeerisen antigeenireseptorirakenteen (CAR) toimivuutta ja ilmentymistä sydämen fibroosin hoitoon tähtäävää CAR T- ja CAR NK-soluterapiaa varten.
Kohdesolulinjoissa FAPin ja testimallina käytetyissä Jurkat T-soluissa anti-FAP-CAR-rakenteen ilmentymistä tutkittiin virtaussytometrialla ja RT-qPCR-menetelmällä. Tuloksien perusteella hiiren vakaa FAP-ilmentyminen sekä CAR-rakenteen transduktion onnistuminen ja toimivuus Jurkat T-soluissa voitiin vahvistaa lähetti-RNA tasolla. Myös kohdesolujen optimaaliselle annosalueelle saatiin vahvistusta annos-vastesuhteen määrittämisellä luminesenssin mittauksella, mikä on merkittävää jatkotutkimuksena tehtävää sytotoksisuusmääritystä varten. Tulokset antavat hyvät lähtökohdat jatkotutkimuksille CAR-soluterapian in vitro -mallintamisessa, vaikka lisätutkimukset ovatkin tarpeen CAR-rakenteen ja FAP-ilmentymisen osoittamiseksi proteiinitasolla. Kohdesolujen ja anti-FAP-CAR-rakenteen optimointi on merkittävää niiden soveltuvuuden arvioimiseksi myöhempiä tutkimusvaiheita varten.