Kuntoutuksen keinot ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi : kartoittava kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia fyysisiä toimintakyvyn muutoksia voidaan saavuttaa kuntoutuksella ikäihmisten toimintakyvyssä ja minkälaisilla keinoilla ja terapiamuodoilla muutokset saavutettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kuntoutuksen tuloksista ja keinoista ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on, että opinnäytetyön tuotosta voitaisiin hyödyntää arjen kliinisessä potilastyössä terapian suunnittelun ja toteutuksen apuna.

Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena eli scoping-katsauksena. Aineisto katsaukseen haettiin kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat kotimainen Medic tietokanta sekä kansainväliset PubMed ja Cinahl tietokannat. Hakutulosten kokonaismääräksi muodostui 801 aineistoa, joista 798 tuli valituista tietokannoista, jonka lisäksi kolme tutkimusta löytyi manuaalisen haun kautta. Määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella opinnäytetyöhön mukaan valittu aineisto muodostui seitsemästä alkuperäistutkimuksesta, jotka oli julkaistu aikavälillä 2016–2024.

Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jonka perusteella muodostui kaksi pääluokkaa, kumpaakin tutkimuskysymystä kohden yksi luokka. Muodostuneet pääluokat olivat ”kuntoutuksen avulla saavutetut fyysiset toimintakyvyn muutokset” ja ”kuntoutuksessa käytetyt keinot ja menetelmät”.

Tulosten mukaan kuntoutuksella saavutettuja fyysisiä toimintakyvyn muutoksia ikäihmisten toimintakyvyssä olivat lihasvoiman ja lihasmassan kehittyminen, tasapainon hallinnan kehittyminen, kävelynopeuden kehittyminen, liikkuvuuden lisääntyminen sekä yleinen toimintakyvyn kehittyminen. Kuntoutuksen toteutuksessa käytettiin hyvin vaihtelevia keinoja ja menetelmiä, joista käytetyimmät olivat lihasvoima- ja tasapainoharjoitukset erilaisia välineitä hyödyntäen. Tyypillisin harjoitusinterventio oli kestoltaan 12 viikkoa, jonka aikana harjoituksia tehtiin joko kaksi tai kolme kertaa viikossa. Yleisin harjoituksien ohjaamisen tapa oli läsnä ohjatut harjoitukset, mutta myös etäohjausta ja erilaisia teknologiaratkaisuja oli hyödynnetty interventioiden toteutuksessa.