Kokemusasiantuntijuus asiakkaan kuntoutumisen tukena: ammattilaisten näkemyksiä yhteistyömahdollisuuksista työikäisten palveluissa
Karhunen, Leena; Hasanen, Pihla (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411498
Tiivistelmä
Aiempien tutkimuksien perusteella kokemusasiantuntijuus on yleistynyt ja laajentunut isommaksi osaksi kuntoutusta. Kokemusasiantuntija nähdään henkilönä, joka on selviytynyt jostain tietystä kokemastaan tilanteesta. Kokemusasiantuntijatoiminta juontaa juurensa vertaistoiminnasta ja vertaisuudesta, ja sen on tutkitusti todistettu tuovan mukanaan paljon hyvää. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueella sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnasta työikäisten sosiaalipalveluissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia heillä on hyödyntää kokemusasiantuntijaa erilaisissa työtehtävissä. Tarkoituksena oli antaa tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta työikäisten sosiaalipalveluihin sekä edistää yhteistyötä kokemusasiantuntijatoiminnan ja työikäisten sosiaalipalveluiden välillä.
Opinnäytetyössä selvitettiin ammattilaisten näkemyksiä ja millaisissa työikäisten sosiaalialan työtehtävissä kokemusasiantuntija voisi työskennellä. Työn tilaajana toimi Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry (Posakat ry). Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry on yhdistys, joka tarjoaa kokemusasian-tuntijoita erilaisiin avun tarpeisiin. Teoreettinen viitekehys käsittelee kokemusasiantuntijuutta, vertaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä osana kuntoutumista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Teams-sovelluksen kautta tehtäviä yksilöhaastatteluita, joissa haastateltiin yhteensä kuusi (N=6) sosiaalipalveluissa työskentelevää ammattilaista. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2025. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisältöanalyysia hyödyntäen.
Tuloksissa nousi ammattilaisten tietoisuus kokemusasiantuntijoista ja konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia sosiaalityössä. Lisäksi ilmeni ammattilaisten työnkuvaan liittyviä haasteita ja resursseja sekä kokemusasiantuntijatoiminnan ja sosiaalityön yhteistyön kehittäminen. Ammattilaiset pitivät kokemusasiantuntijoita hyvänä lisänä sosiaalityössä, sillä se lisää vertaistuen kautta asiakkaan osallisuutta omalla henkilö-kohtaisella kuntoutumispolullaan. Aikuissosiaalipalveluissa ei ollut aiempaa kokemusta kokemusasiantunti-joiden käyttämisestä. Johtopäätöksissä ilmeni ammattilaisten epätietoisuus ja toive selkeämmistä ohjeista kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Sosiaalityön ammattilaiset kokivat tutkimuksen aiheen erittäin tärkeänä.
Jatkotutkimusaiheeksi korostui kokemusasiantuntijatoiminnan työmalli, jotta kokemusasiantuntijoita osattaisiin hyödyntää paremmin osana työikäisten sosiaalipalveluita. Jatkokehitys- ja -tutkimusaiheiksi jäi maakuntatyöskentely, matalankynnyksen toiminta ja asiakkaille suunnattu kysely. Tutkimus tarjoaa pohjatietoa jatkossa toteutettavaan ja tutkittavaan kokemusasiantuntijatoimintaan liittyen.
Opinnäytetyössä selvitettiin ammattilaisten näkemyksiä ja millaisissa työikäisten sosiaalialan työtehtävissä kokemusasiantuntija voisi työskennellä. Työn tilaajana toimi Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry (Posakat ry). Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry on yhdistys, joka tarjoaa kokemusasian-tuntijoita erilaisiin avun tarpeisiin. Teoreettinen viitekehys käsittelee kokemusasiantuntijuutta, vertaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä osana kuntoutumista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Teams-sovelluksen kautta tehtäviä yksilöhaastatteluita, joissa haastateltiin yhteensä kuusi (N=6) sosiaalipalveluissa työskentelevää ammattilaista. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2025. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisältöanalyysia hyödyntäen.
Tuloksissa nousi ammattilaisten tietoisuus kokemusasiantuntijoista ja konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia sosiaalityössä. Lisäksi ilmeni ammattilaisten työnkuvaan liittyviä haasteita ja resursseja sekä kokemusasiantuntijatoiminnan ja sosiaalityön yhteistyön kehittäminen. Ammattilaiset pitivät kokemusasiantuntijoita hyvänä lisänä sosiaalityössä, sillä se lisää vertaistuen kautta asiakkaan osallisuutta omalla henkilö-kohtaisella kuntoutumispolullaan. Aikuissosiaalipalveluissa ei ollut aiempaa kokemusta kokemusasiantunti-joiden käyttämisestä. Johtopäätöksissä ilmeni ammattilaisten epätietoisuus ja toive selkeämmistä ohjeista kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Sosiaalityön ammattilaiset kokivat tutkimuksen aiheen erittäin tärkeänä.
Jatkotutkimusaiheeksi korostui kokemusasiantuntijatoiminnan työmalli, jotta kokemusasiantuntijoita osattaisiin hyödyntää paremmin osana työikäisten sosiaalipalveluita. Jatkokehitys- ja -tutkimusaiheiksi jäi maakuntatyöskentely, matalankynnyksen toiminta ja asiakkaille suunnattu kysely. Tutkimus tarjoaa pohjatietoa jatkossa toteutettavaan ja tutkittavaan kokemusasiantuntijatoimintaan liittyen.