Tekoälyavusteinen web-kehittäminen
Uomala, Santeri; Kaarna, Matias (2025)
Uomala, Santeri
Kaarna, Matias
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311327
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyavusteiset työkalut voivat tukea ja mahdollisesti korvata perinteisiä web-kehityksen menetelmiä. Työssä toteutettiin yksi toimiva verkkosovellus, ROI-laskuri, hyödyntäen OpenAI:n ChatGPT:tä ja StackBlitzin bolt.new-työkalua ilman manuaalista ohjelmointia. Erityisesti tarkasteltiin, kuinka tehokkaasti tekoäly kykenee toteuttamaan verkkosivuston teknisen rakenteen ja toiminnallisuudet pelkästään kehotteiden eli promptien avulla.
Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli, miten tekoälyavusteiset työkalut voivat korvata perinteisiä web-kehityksen prosesseja. Tukikysymyksissä selvitettiin tekoälyn vaikutuksia kehitysprosessin aikatauluun, kustannuksiin ja työn laatuun. Tietoperustassa käsiteltiin web-kehityksen osa-alueita, generatiivista tekoälyä sekä promptaamista osana kehitysprosessia.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena kehittämistutkimuksena, jossa kehitysprosessin vaiheet dokumentoitiin ja analysoitiin laadullisesti. Sovelluksen toteutus perustui iteratiiviseen kehotteiden muotoiluun ja tekoälyn antamien vastausten jatkuvaan kehittämiseen. Keskeiseksi havainnoksi nousi promptaamisen merkitys: tekoälyn onnistunut hyödyntäminen vaatii selkeää viestintää ja ymmärrystä kehityksen perusteista.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimiva ROI-laskuri, joka julkaistiin web-sovelluksena ja jota voidaan hyödyntää asiakastyössä automaatiopalvelujen kustannustehokkuuden todentamiseen. Tulokset osoittavat, että pienimuotoiset verkkosivustot voidaan toteuttaa nopeasti ja kustannustehokkaasti tekoälytyökalujen avulla, kunhan käyttäjällä on riittävä ymmärrys web-kehityksen perusteista ja hyvä kehotteiden hallinta. Tämä opinnäytetyö on tehty osana Lapin tekoälykiihdyttämö-hanketta.
Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli, miten tekoälyavusteiset työkalut voivat korvata perinteisiä web-kehityksen prosesseja. Tukikysymyksissä selvitettiin tekoälyn vaikutuksia kehitysprosessin aikatauluun, kustannuksiin ja työn laatuun. Tietoperustassa käsiteltiin web-kehityksen osa-alueita, generatiivista tekoälyä sekä promptaamista osana kehitysprosessia.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena kehittämistutkimuksena, jossa kehitysprosessin vaiheet dokumentoitiin ja analysoitiin laadullisesti. Sovelluksen toteutus perustui iteratiiviseen kehotteiden muotoiluun ja tekoälyn antamien vastausten jatkuvaan kehittämiseen. Keskeiseksi havainnoksi nousi promptaamisen merkitys: tekoälyn onnistunut hyödyntäminen vaatii selkeää viestintää ja ymmärrystä kehityksen perusteista.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimiva ROI-laskuri, joka julkaistiin web-sovelluksena ja jota voidaan hyödyntää asiakastyössä automaatiopalvelujen kustannustehokkuuden todentamiseen. Tulokset osoittavat, että pienimuotoiset verkkosivustot voidaan toteuttaa nopeasti ja kustannustehokkaasti tekoälytyökalujen avulla, kunhan käyttäjällä on riittävä ymmärrys web-kehityksen perusteista ja hyvä kehotteiden hallinta. Tämä opinnäytetyö on tehty osana Lapin tekoälykiihdyttämö-hanketta.
