Laadullinen tapaustutkimus urheilija-valmentaja-parien välisestä vuorovaikutuksesta Oulun Pyrinnöllä
Himanka, Tuomo (2025)
Himanka, Tuomo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311379
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Oulun Pyrinnön urheilija-valmentaja-parien vuorovaikutusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä teemoja tutkittavat urheilija-valmentaja-parit kokevat tärkeimpinä keskinäisen vuorovaikutuksensa kannalta ja myös sitä, miten nämä teemat toteutuvat heidän keskinäisessä valmennussuhteessaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajaseuralle lisää tietoa kilpaurheiluvalmennuksessa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun kautta. Haastateltaviksi valikoitui kuusi vapaaehtoista urheilija–valmentaja- paria, joista analysoitavaksi valittiin lopulta viisi haastateltavaa paria. Haastateltavien alaikärajaksi valittiin 15 vuotta. Yksi haastatteluista jätettiin analyysin ulkopuolelle tutkimuseettisin perustein. Aineiston analyysin tukena käytettiin teemoittelua, jonka avulla saatiin selville tutkimusongelman kannalta merkittävimmät teemat.
Tutkimus osoitti, että valmennussuhteen vuorovaikutuksessa merkittävimmiksi teemoiksi koettiin urheilijan autonomian tukeminen, oikeanlainen ja riittävä palautteen anto urheilijalle ja urheilijan arkielämän kuormituksen huomioiminen valmennusarjessa. Näiden kolmen teeman merkitys nousi esille yhtenevästi sekä urheilijoiden että valmentajien vastauksissa. Sen sijaan valmentajan kokemaa kuormitusta, autonomiaa ja urheilijan palautteen merkitystä valmentajalle sivuttiin lähinnä pintapuolisesti.
Tutkimuksen kautta saatua tietoa voisi jatkossa hyödyntää esimerkiksi laajemmalle tutkimusjoukolle osoitetun seurakyselyn muodossa. Jatkotutkimuksia voisi myös kohdentaa johonkin yksittäiseen haastatteluaineistosta nousseeseen teemaan joko urheilijan tai valmentajan näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun kautta. Haastateltaviksi valikoitui kuusi vapaaehtoista urheilija–valmentaja- paria, joista analysoitavaksi valittiin lopulta viisi haastateltavaa paria. Haastateltavien alaikärajaksi valittiin 15 vuotta. Yksi haastatteluista jätettiin analyysin ulkopuolelle tutkimuseettisin perustein. Aineiston analyysin tukena käytettiin teemoittelua, jonka avulla saatiin selville tutkimusongelman kannalta merkittävimmät teemat.
Tutkimus osoitti, että valmennussuhteen vuorovaikutuksessa merkittävimmiksi teemoiksi koettiin urheilijan autonomian tukeminen, oikeanlainen ja riittävä palautteen anto urheilijalle ja urheilijan arkielämän kuormituksen huomioiminen valmennusarjessa. Näiden kolmen teeman merkitys nousi esille yhtenevästi sekä urheilijoiden että valmentajien vastauksissa. Sen sijaan valmentajan kokemaa kuormitusta, autonomiaa ja urheilijan palautteen merkitystä valmentajalle sivuttiin lähinnä pintapuolisesti.
Tutkimuksen kautta saatua tietoa voisi jatkossa hyödyntää esimerkiksi laajemmalle tutkimusjoukolle osoitetun seurakyselyn muodossa. Jatkotutkimuksia voisi myös kohdentaa johonkin yksittäiseen haastatteluaineistosta nousseeseen teemaan joko urheilijan tai valmentajan näkökulmasta.