Työhyvinvoinnin eri osa-alueiden huomioiminen HR-järjestelmissä
Iivonen, Pipsa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311251
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten työhyvinvoinnin eri osa-alueita huomioidaan eri HR-järjestelmissä. Näkökulmana oli työntekijöiden työhyvinvointi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia ja sen haasteita ja hyötyjä organisaatiolle sekä sen edistämistä. Tietoperustassa käsiteltiin myös HR-analytiikan määritelmää ja sen ominaisuuksia. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin tekoälyn roolia HR-analytiikassa ja henkilöstöjohtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. HR-järjestelmien valinnan ideoinnissa käytettiin ChatGPT 4.0:sta ja aineistona toimi valittujen HR-järjestelmien internetsivut. Opinnäytetyöhön valittiin neljä erilaista Suomessa suunniteltua HR-järjestelmää. Analysointi tehtiin luokittelulla.
Keskeiset tulokset kertovat, että henkistä ja psyykkistä työhyvinvointia voi huomioida osaamisen seurannalla ja kehittämisellä ja palkkioiden, etujen ja bonuksen seuraamisella. Fyysistä työhyvinvointia voi huomioida työajanhallinnalla ja poissaolojen seuraamisella. Sosiaalista työhyvinvointia voi huomioida palautteenkeräyksellä ja erilaisilla kyselyillä. Opinnäytetyöstä saadut tulokset antoivat hyödyllistä tietoa HR-ammattilaisille, järjestelmäsuunnittelijoille ja muille kiinnostuneille siitä, miten HR-järjestelmät huomioivat työhyvinvoinnin eri osa-alueita. HR-järjestelmien dokumentaation analyysi osoitti eroja HR-järjestelmien painotuksissa ja ominaisuuksissa. Tulosten perusteella voitiin esittää johtopäätös, että HR-järjestelmät huomioivat työhyvinvoinnin eri osat eri tavoilla. Lähes jokaisesta HR-järjestelmistä löytyi jokaiseen työhyvinvoinnin osaan joitakin ominaisuuksia.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia ja sen haasteita ja hyötyjä organisaatiolle sekä sen edistämistä. Tietoperustassa käsiteltiin myös HR-analytiikan määritelmää ja sen ominaisuuksia. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin tekoälyn roolia HR-analytiikassa ja henkilöstöjohtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. HR-järjestelmien valinnan ideoinnissa käytettiin ChatGPT 4.0:sta ja aineistona toimi valittujen HR-järjestelmien internetsivut. Opinnäytetyöhön valittiin neljä erilaista Suomessa suunniteltua HR-järjestelmää. Analysointi tehtiin luokittelulla.
Keskeiset tulokset kertovat, että henkistä ja psyykkistä työhyvinvointia voi huomioida osaamisen seurannalla ja kehittämisellä ja palkkioiden, etujen ja bonuksen seuraamisella. Fyysistä työhyvinvointia voi huomioida työajanhallinnalla ja poissaolojen seuraamisella. Sosiaalista työhyvinvointia voi huomioida palautteenkeräyksellä ja erilaisilla kyselyillä. Opinnäytetyöstä saadut tulokset antoivat hyödyllistä tietoa HR-ammattilaisille, järjestelmäsuunnittelijoille ja muille kiinnostuneille siitä, miten HR-järjestelmät huomioivat työhyvinvoinnin eri osa-alueita. HR-järjestelmien dokumentaation analyysi osoitti eroja HR-järjestelmien painotuksissa ja ominaisuuksissa. Tulosten perusteella voitiin esittää johtopäätös, että HR-järjestelmät huomioivat työhyvinvoinnin eri osat eri tavoilla. Lähes jokaisesta HR-järjestelmistä löytyi jokaiseen työhyvinvoinnin osaan joitakin ominaisuuksia.