Työkyvyn tuen digitaalisen sovelluksen käytön ja toimivuuden arviointi eri työterveyshuollon ammattiryhmillä

Abstract

Työterveyshuolto on keskeinen osa Suomen terveydenhuoltoa, ja teknologian kehitys, tekoäly sekä robotiikka vaikuttavat merkittävästi työelämään. Työterveyshuollon palveluntarjoajalla on käytössään työkykyjohtamisen digitaalinen sovellus, joka mahdollistaa varhaisen työkyvyttömyysriskin tunnistamisen ja tarjoaa automaattisia ratkaisuja poissaolojen hallintaan. Digitaalinen sovellus nopeuttaa työkyvyn tukitoimien käynnistämistä, sillä se tuo poissaolot moniammatillisen tiimin käsiteltäviksi. Moniammatillisen tiimin, johon kuuluu työterveyshoitaja, -lääkäri, -fysioterapeutti ja -psykologi, toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työntekijöiden työkyvyn alenemisriskin seurantaan kehitettyä digitaalista sovellusta hyödynnetään moniammatillisessa tiimissä eri ammattiryhmien näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten sovellusta tulisi kehittää, jotta moniammatillinen yhteistyö toteutuu. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä yksityisen työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Yritys voi jatkossa hyödyntää tutkimustuloksia kehittämällä, parantamalla ja kohdentamalla koulutusta kunkin ammattiryhmän erityistarpeet huomioiden.

Opinnäytetyössä aihetta lähestyttiin laadullisen tutkimuksen näkökulmasta ja aineisto kerättiin ryhmähaastatteluin, joissa käytettiin puolistrukturoituja kysymyksiä. Haastateltaviksi valittiin työterveyshuollon eri ammattiryhmien asiantuntijoita, joilla oli kokemusta digitaalisen sovelluksen käytöstä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.

Tulosten perusteella digitaalisen sovelluksen todettiin tehostaneen työkykyasioiden hallintaa, erityisesti työterveyshoitajien osalta. Työterveyshoitajien vahvat käyttötaidot sekä sovelluksen aktiivinen hyödyntäminen näyttäytyivät keskeisinä tekijöinä sovelluksen toimivuuden kannalta. Työterveyshoitajat hyödynsivät sovellusta tehokkaasti koordinoiden työkykyprosesseja ja toimiessaan yhdyshenkilöinä moniammatillisen tiimin ja työkykyasiakkaiden välillä, mikä tehosti työterveyshuollon toimintaa. Vaikka sovellus helpotti työkykyasiakkaiden seurantaa kaikissa ammattiryhmissä, työterveyshoitajat osasivat hyödyntää sen ominaisuuksia parhaiten. Muiden ammattiryhmien haasteet liittyivät pääasiassa koulutuksen puutteisiin, epäselviin käytäntöihin ja vaihtoehtoisten sovellusten suosimiseen.

Digitaalisen sovelluksen käyttö ja sen toimivuuden tarkastelu eri ammattiryhmissä osoittivat, että kaikkia sovelluksen ominaisuuksia ei hyödynnetty täysimääräisesti, eikä sen koko potentiaalia ja käyttötarkoitusta ollut täysin sisäistetty. Jatkossa koulutusta tulisi laajentaa kaikille ammattiryhmille, ja moniammatillisen yhteistyön tueksi tulisi kehittää selkeitä ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Occupational health care is a key component of the Finnish healthcare system, and developments in technology, artificial intelligence, and robotics are significantly shaping working life. One occupational health service provider utilizes a digital work ability management application that enables the early identification of work disability risks and offers automated solutions for managing employee absences. The application accelerates the initiation of support measures for maintaining work ability by bringing absence data to the attention of a multidisciplinary team. This team, comprising an occupational health nurse, physician, physiotherapist, and psychologist, operates on the basis of close collaboration.

The purpose of this thesis was to examine how a digital application, developed for monitoring the risk of declining work ability among employees, is utilized within a multidisciplinary team from the perspectives of different professional groups. The aim of the study was to generate knowledge on how the application should be further developed to support effective multidisciplinary collaboration. The thesis was carried out in collaboration with a private occupational health care provider. The company may utilize the research findings to further develop, improve, and tailor training to better address the specific needs of each professional group.

The topic of this thesis was approached from a qualitative research perspective, and the data were collected through focus group interviews using semi-structured questions. The interviewees were selected from various professional groups within occupational health care and had experience in using the digital application. The collected data were analysed using content analysis methods.

Based on the findings, the digital application enhanced the management of work ability issues, particularly among occupational health nurses. Their strong user skills and active engagement were central to its effective use, especially in coordinating processes and acting as liaisons between clients and the multidisciplinary team. While the application supported client monitoring across all professional groups, nurses utilized its features most effectively. Other groups faced challenges related to limited training, unclear practices, and reliance on alternative systems.

The use and evaluation of the digital application across different professional groups revealed that its features were not fully utilized, and its full potential and intended purpose had not been entirely understood. In the future, training should be expanded to all professional groups, and clear, standardized operating models should be developed to support multidisciplinary collaboration.