Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottamista verotuksen näkökulmasta ja verrata sitä kirjanpidon poistoihin, jotta näiden kahden käsitteen väliset erot käyvät selkeästi ilmi. Työssä käsitellään poistosäännöksiä sekä poistoihin liittyviä peruskäsitteitä kuten suunnitelman mukaisia poistoja ja elinkeinoverolain enimmäispoistoja. Erityistä huomiota kiinnitetään korotettuihin poistoihin, joiden käyttö voi olla harvinaisempaa. Työn taustalla on vuonna 2020 voimaan tullut laki, joka sallii koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020–2025.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsausta. Tutkimus perustui eri lainsäädäntöjen ja muun asiantuntijakirjallisuuden tietojen yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn alussa käsiteltiin poistot yleisesti sekä tehtyjen poistojen vaikutus käyttöomaisuuden myyntikirjauksiin. Perusteiden läpikäynnin jälkeen siirryttiin tarkastelemaan poikkeavaa verotuksen poistomenettelyä eli korotettuja poistoja. Aiheita avattiin käytännön esimerkkien avulla.

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten korotetut poistot eroavat tavanomaisista verotuksen menojäännöspoistoista ja millaisissa tilanteissa niiden soveltaminen voi olla kannattavaa. Lisäksi työssä selvitettiin, miten korotettujen poistojen tuoma verohyöty jakautuu niille verovuosille, joiden aikana käyttöomaisuudesta tehdään poistot. Korotettujen poistojen käyttö ei vaikuta maksettavien kokonaisverojen määrään, mutta se nopeuttaa poistopohjan pienenemistä. Tämä voi johtaa pienempiin veronmaksuihin poistojen alkuvuosina, mutta tulevina vuosina poistojen vaikutus verotettavaan tuloon tulee olemaan tavanomaista pienempi.