Vapaaehtoisorganisaation toiminnan kehittäminen
Vuorijärvi, Lauri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411700
Tiivistelmä
Suomi on vapaaehtoistyön luvattu maa. Noin puolet suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, ja suurin osa siitä on organisoitu yhdistysten kautta. Yleisyydestään ja merkityksellisyydestään huolimatta vapaaehtoisorganisaatioiden toimintaa on tutkittu varsin vähän.
Tämä opinnäytetyö on tehty kehitystyönä erään rekisteröidyn yhdistyksen toimeksiannosta. Yhdistys on yksi monista suomalaisista vapaaehtoisorganisaatioista, jotka kantavat kortensa kekoon yhteisöllisyyden lisäämiseksi tässä yhteiskunnassa. Työn tavoitteena on ollut kohdeorganisaation organisoinnin ja toiminnan kehittäminen. Kohdeorganisaatiossa on tehty vuonna 2024 organisaatiomuutos, joka on edelleen käynnissä. Kohdeorganisaation toiminta on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, ja sitä halutaan kasvattaa entisestään. Tästä tahtotilasta on kummunnut tarve tämän opinnäytetyön kaltaiselle kehitystyölle.
Opinnäytetyössä on haettu ratkaisua tarjottuun toimeksiantoon. Ratkaisu on haettu soveltamalla käyttäjälähtöistä muotoiluajattelun menetelmää. Sen vaiheet ovat: empatisoi, määritä, ideoi, prototypoi ja testaa. Menetelmää hyödyntäen on iteratiivisen prosessin kautta löydetty kohdeorganisaation kehityskohteet. Näistä keskeisimmäksi valikoitui kohdeorganisaation johtamismallin kehittäminen, joka on kehitystyön fokuksena. Kehitystarpeen ratkaisuksi valittiin tavoitejohtamisen OKR-malli (Objectives & Key Results, suom. tavoitteet ja avaintulokset), jonka testaamista ja lopulta käyttöönottoa suositeltiin kohdeorganisaatiolle. Kehitystyön ehdotus esiteltiin tilaaja-toimeksiantajalle suullisena presentaationa, jonka tukena oli tämän toiminnallisen opinnäytetyön produktina tuotettu 24 diaa sisältävä PowerPoint-esitys.
Kehitystyön ehdotusta muodostettaessa otettiin huomioon muotoiluajattelun mukainen käyttäjälähtöisyys. Mallin käyttöönoton tueksi ehdotettiin SMART- ja PDCA-työkaluja, jotka tukevat käytännön toteutusta kohdeorganisaatiossa. Ennen valmiin produktin esittelyä kohdeorganisaation kokemusasiantuntijat saivat väliarvioida kehitysehdotuksen. Saadun palautteen perusteella OKR-mallin ja motivaatiojohtamisen suhdetta selvennettiin. Lopulliseen ehdotukseen lisättiin myös KPI-mittaristo, jolla OKR-mallin mukaisten prosessien etenemistä voidaan seurata ja arvioida.
Opinnäytetyössä onnistuttiin hyödyntämään muotoiluajattelua tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tilaaja-toimeksiantajan tarpeisiin löydettiin sopiva ratkaisu, joka otettiin vastaan positiivisesti. Kehitystyö jatkuu kohdeorganisaatiossa opinnäytetyössä tuotettua kehitysehdotusta pilotoimalla.
Tämä opinnäytetyö on tehty kehitystyönä erään rekisteröidyn yhdistyksen toimeksiannosta. Yhdistys on yksi monista suomalaisista vapaaehtoisorganisaatioista, jotka kantavat kortensa kekoon yhteisöllisyyden lisäämiseksi tässä yhteiskunnassa. Työn tavoitteena on ollut kohdeorganisaation organisoinnin ja toiminnan kehittäminen. Kohdeorganisaatiossa on tehty vuonna 2024 organisaatiomuutos, joka on edelleen käynnissä. Kohdeorganisaation toiminta on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, ja sitä halutaan kasvattaa entisestään. Tästä tahtotilasta on kummunnut tarve tämän opinnäytetyön kaltaiselle kehitystyölle.
Opinnäytetyössä on haettu ratkaisua tarjottuun toimeksiantoon. Ratkaisu on haettu soveltamalla käyttäjälähtöistä muotoiluajattelun menetelmää. Sen vaiheet ovat: empatisoi, määritä, ideoi, prototypoi ja testaa. Menetelmää hyödyntäen on iteratiivisen prosessin kautta löydetty kohdeorganisaation kehityskohteet. Näistä keskeisimmäksi valikoitui kohdeorganisaation johtamismallin kehittäminen, joka on kehitystyön fokuksena. Kehitystarpeen ratkaisuksi valittiin tavoitejohtamisen OKR-malli (Objectives & Key Results, suom. tavoitteet ja avaintulokset), jonka testaamista ja lopulta käyttöönottoa suositeltiin kohdeorganisaatiolle. Kehitystyön ehdotus esiteltiin tilaaja-toimeksiantajalle suullisena presentaationa, jonka tukena oli tämän toiminnallisen opinnäytetyön produktina tuotettu 24 diaa sisältävä PowerPoint-esitys.
Kehitystyön ehdotusta muodostettaessa otettiin huomioon muotoiluajattelun mukainen käyttäjälähtöisyys. Mallin käyttöönoton tueksi ehdotettiin SMART- ja PDCA-työkaluja, jotka tukevat käytännön toteutusta kohdeorganisaatiossa. Ennen valmiin produktin esittelyä kohdeorganisaation kokemusasiantuntijat saivat väliarvioida kehitysehdotuksen. Saadun palautteen perusteella OKR-mallin ja motivaatiojohtamisen suhdetta selvennettiin. Lopulliseen ehdotukseen lisättiin myös KPI-mittaristo, jolla OKR-mallin mukaisten prosessien etenemistä voidaan seurata ja arvioida.
Opinnäytetyössä onnistuttiin hyödyntämään muotoiluajattelua tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tilaaja-toimeksiantajan tarpeisiin löydettiin sopiva ratkaisu, joka otettiin vastaan positiivisesti. Kehitystyö jatkuu kohdeorganisaatiossa opinnäytetyössä tuotettua kehitysehdotusta pilotoimalla.