Nuorten naishaastateltavien kokemuksia artikkelin aiheuttamasta verkkovihasta
Häkkilä, Taiga (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051511922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051511922
Tiivistelmä
Kehittämistyöni pohtii sitä, miten toimittajan tulisi ottaa työssään huomioon haastateltavan kokema mahdollinen verkkoviha ja sen aiheuttamat negatiiviset tuntemukset ja kokemukset. Lisäksi kehittämistyöni vastaa kysymykseen siitä, miten toimittaja voisi olla verkkovihaa kokevan haastateltavan tukena.
Erityisesti lifestyle-journalismissa haastatellaan paljon ei-tunnettuja, niin sanottuja tavallisia nuoria naisia. He antavat lifestyle-journalismissa usein haastatteluja esimerkiksi perhe-elämästään, parisuhteestaan tai esimerkiksi ulkonäköönsä liittyen. Monet näistä aiheista aiheuttavat jostain syystä valitettavan negatiivisia ja jopa vihamielisiä kommentteja verkon keskustelualustoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Kehittämistyöni tutkiikin nimenomaan ei-tunnettujen nuorten naisten kokemuksia vihapuheesta ja naisvihasta, jota mediassa esillä olemisesta on seurannut. Työhöni valikoitui kolme nuorta naista, jotka ovat antaneet suurille suomalaisille medioille elämästään haastatteluja ja kohdanneet myöhemmin verkkovihaa. Kehittämistyöni tuo heidän kokemuksiaan esille avoimen haastattelun avulla.
Kehittämistyöni vastaa myös kysymyksiin siitä, millaista nuorten naisten verkossa kokema viha-puhe on ja keitä sen levittäjät ovat. Työni ottaa selvää myös siitä, millaisia yhtenäisiä ja taas toisistaan eroavia kokemuksia verkkovihaa kokeneilla, niin sanotuilla tavishaastateltavilla on. Vertailu tapahtuu sisällönanalyysin avulla.
Naisten kokemusten pohjalta ja niiden analysoinnin kautta työni tarjoaa journalisteille konkreettisia keinoja huomioida haastateltavan kokemus paremmin journalistisen juttuprosessin aikana ja sen jälkeen.
Lisäksi kehittämistyöni kytkee haastattelemieni naisten kokemukset suurempaan ilmiökokonaisuuteen eli vihapuheeseen, ja erityisesti naisten kokemaan vihapuheeseen. Näin ollen kehittämistyöni käsitteleekin tärkeää ja ajankohtaista yhteiskunnallista ilmiötä. Kehittämistyöni tuo myös esille sen, millaisia seurauksia naisten kokemalla vihapuheella voi pahimmillaan olla journalismille ja sen kehitykselle sekä myös sananvapaudelle.
Erityisesti lifestyle-journalismissa haastatellaan paljon ei-tunnettuja, niin sanottuja tavallisia nuoria naisia. He antavat lifestyle-journalismissa usein haastatteluja esimerkiksi perhe-elämästään, parisuhteestaan tai esimerkiksi ulkonäköönsä liittyen. Monet näistä aiheista aiheuttavat jostain syystä valitettavan negatiivisia ja jopa vihamielisiä kommentteja verkon keskustelualustoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Kehittämistyöni tutkiikin nimenomaan ei-tunnettujen nuorten naisten kokemuksia vihapuheesta ja naisvihasta, jota mediassa esillä olemisesta on seurannut. Työhöni valikoitui kolme nuorta naista, jotka ovat antaneet suurille suomalaisille medioille elämästään haastatteluja ja kohdanneet myöhemmin verkkovihaa. Kehittämistyöni tuo heidän kokemuksiaan esille avoimen haastattelun avulla.
Kehittämistyöni vastaa myös kysymyksiin siitä, millaista nuorten naisten verkossa kokema viha-puhe on ja keitä sen levittäjät ovat. Työni ottaa selvää myös siitä, millaisia yhtenäisiä ja taas toisistaan eroavia kokemuksia verkkovihaa kokeneilla, niin sanotuilla tavishaastateltavilla on. Vertailu tapahtuu sisällönanalyysin avulla.
Naisten kokemusten pohjalta ja niiden analysoinnin kautta työni tarjoaa journalisteille konkreettisia keinoja huomioida haastateltavan kokemus paremmin journalistisen juttuprosessin aikana ja sen jälkeen.
Lisäksi kehittämistyöni kytkee haastattelemieni naisten kokemukset suurempaan ilmiökokonaisuuteen eli vihapuheeseen, ja erityisesti naisten kokemaan vihapuheeseen. Näin ollen kehittämistyöni käsitteleekin tärkeää ja ajankohtaista yhteiskunnallista ilmiötä. Kehittämistyöni tuo myös esille sen, millaisia seurauksia naisten kokemalla vihapuheella voi pahimmillaan olla journalismille ja sen kehitykselle sekä myös sananvapaudelle.