Työn imu perusopetuksen iltapäivätoiminnan ohjaajien työssä : työn imun kehittäminen työn voimavaroja vahvistamalla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata perusopetuksen iltapäivätoiminnan ohjaajien työn imua sekä työn vaatimuksia ja voimavaroja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka työn voimavarojen vahvistaminen voi vähentää työn vaatimuksia sekä lisätä työn imua. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä yhden pääkaupunkiseudulla toimivan yksityisen perusopetuksen iltapäivätoimintaa tuottavan yrityksen kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Metropolian e-lomakkeella. Kysely koostui avoimista ja monivalintakysymyksistä. Kyselylomake suunniteltiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Työn imua arvioitiin työn imun arviointikyselyn (UWES-9) avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä sekä määrällisen sisällönanalyysin menetelmiä. Kysely toimitettiin kaikille organisaation 65 iltapäivätoiminnan ohjaajalle, joista kyselyyn vastasi 23 työntekijää.

Opinnäytetyön tulokset esitettiin teoreettisen viitekehyksen mukaisesti: taustatiedot ja työ, työn imu, työn voimavarat, työn vaatimukset sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Tulosten perusteella työn imun kokonaismäärä oli korkea, ja osa-alueista vahvimmin toteutui uppoutuminen. Kyselyyn vastanneiden työssä vahvimmin toteutuivat voimavarat: työtehtävän merkityksellisyys, luottamus, työroolien ja -tavoitteiden selkeys sekä arkinen huomaavaisuus ja ystävällisyys. Heikoimmin toteutuivat voimavarat: palkkaus, teknologia sekä työpaikan perehdyttämiskäytännöt. Tuloksissa työn vaatimuksia kuvataan työssä koetun kuormituksen sekä sen vähentämisen avulla. Työhyvinvoinnin edistämistä lähestytään vahvistettavien voimavarojen ja työstä palautumisen näkökulmista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kyselyyn vastanneiden työssä työn imu toteutui vahvasti. Tulokset työn vaatimuksista ja voimavaroista ovat linjassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa. On huomioitava, että vastausprosentti jäi alhaiseksi, joten tulokset eivät edusta kaikkien organisaation työntekijöiden kokemuksia. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että vahvistamalla iltapäivätoiminnan ohjaajien työn voimavaroja voidaan vähentää työn vaatimuksia ja edistää työn imua. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää iltapäivätoiminnan ohjaajien työhyvinvoinnin edistämisessä.

This thesis describes work engagement, job demands and job resources in the work of instructors who work in after-school activities in basic education. The purpose of this thesis is to discover how strengthening job resources could decrease work demands and increase work engagement. The thesis was implemented in cooperation with a private company which produces after-school activities in basic education in the capital region.

This thesis is qualitative research, and the data was collected using Metropolia’s Eform. The questionnaire consisted of both open-ended and multiple-choice questions. Work engagement was measured with Utrecht Work Engagement Scale (UWES-9). The data was analysed with theory-based content analysis and quantitative content analysis methods. The questionnaire was delivered to all 65 instructors in after-school activities working in the organization, out of which 23 responded to the questionnaire. The results are presented according to the theoretical framework: background information and work, work engagement, job resources, job demands and promotion of well-being at work. Based on the results, the respondents’ work engagement score is high. Absorption received the highest scores on three constitutional aspects of work engagement. The following job resources appeared the strongest: work assignments’ meaningfulness, trust, clarity in work roles and goals and everyday thoughtfulness and friendliness. The salary, technology used in the work and work onboarding practices were the job resources which appear weak in the results. In the results, the job demands are described from the viewpoint of work strain and its reduction. Well-being at work is reviewed through job resources to be strengthened and work recovery.

In conclusion, the respondents’ work engagement levels are high. This thesis’ results about job demands and job resources align with the existing research results. However, the number of respondents was low, thus the results cannot be generalized to represent the overall employees’ experiences in the organization. The results suggest that by strengthening the job resources work demands can be decreased which in turn promotes work engagement at the work of instructors in after-school activities. The results of this thesis can be used in the future to promote wellbeing at work of instructors in after-school activities.