Keho, tunne ja atmosfääri : näyttelijän ajatuksia musiikkikasvatuksesta
Haverinen, Henna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612391
Tiivistelmä
Tässä tutkivassa kirjallisessa opinnäytetyössä tarkastelen varhaisiän musiikkikasvatusta ammattinäyttelijän näkökulmasta. Pohdin näiden kahden ammattialan yhtäläisyyksiä sekä avaan lukijalle näyttelijäntyön käsitteitä, joista koen olevan apua pedagogin työssä. Tarkastelen kehollisuutta ja sen merkitystä sekä näyttelijäntyössä että opetustyössä. Mitä kehotietoisuus ylipäänsä tarkoittaa opettamisen näkökulmasta? Tutkin myös tunteita luovuuden työkaluina sekä niiden asemaa taidetoiminnassa. Lisäksi nostan Mihail Tšehovin atmosfäärin tarkasteluun osana yhteistä vuorovaikutuksellista tilaa ja pohdin miten opettaja voisi hyötyä atmosfäärin käsitteestä opetustilanteissa.
Opinnäytetyöni perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä omiin kokemuksiini ammattinäyttelijänä. Valitsin käsitteellisen tutkimukseni viitekehykseksi Konstantin Stanislavskin järjestelmän sekä Mihail Tšehovin näyttelijäntyön metodin. Taustamateriaalina käytän myös Yoshi Oidan ajatuksia näyttelijäntyöstä. Näiden lähestymistapojen sovellettavuutta musiikkikasvatukseen tarkastelen muutaman opetustilanteen esimerkin avulla. Opinnäytetyön loppuun olen koonnut erilaisia vinkkejä, joiden avulla opettaja voi virittää itsensä opetushetkiin.
Tutkimustyöni perusteella selvisi, miten samankaltaisten asioiden äärellä liikumme sekä näyttelijäntyössä että opetustyössä. Opettajalta vaaditaan hyvää itsetuntemusta sekä kehollisella että emotionaalisella tasolla. Näiden aspektien ymmärtäminen ja tiedostaminen voi toimia suurena apuna: merkityksellisyyden kokemukset lisääntyvät ja työn kuormitus vähenee. Kokemukseni mukaan oikeanlaisen atmosfäärin luominen on musiikkikasvattajan tärkeimpiä tehtäviä ja sen ymmärtämisellä ja hyväksymisellä voi olla suuria vaikutuksia opetuksen onnistumisen kannalta.
Pyrin opinnäytetyössäni selittämään näyttelijäntyön ulottuvuuksia osana musiikkikasvatusta mahdollisimman lukijaystävällisesti. Uskon, että työni tuloksia voidaan soveltaa paitsi musiikkikasvatuksessa myös yleisesti opetustyössä ja taidealalla.
Opinnäytetyöni perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä omiin kokemuksiini ammattinäyttelijänä. Valitsin käsitteellisen tutkimukseni viitekehykseksi Konstantin Stanislavskin järjestelmän sekä Mihail Tšehovin näyttelijäntyön metodin. Taustamateriaalina käytän myös Yoshi Oidan ajatuksia näyttelijäntyöstä. Näiden lähestymistapojen sovellettavuutta musiikkikasvatukseen tarkastelen muutaman opetustilanteen esimerkin avulla. Opinnäytetyön loppuun olen koonnut erilaisia vinkkejä, joiden avulla opettaja voi virittää itsensä opetushetkiin.
Tutkimustyöni perusteella selvisi, miten samankaltaisten asioiden äärellä liikumme sekä näyttelijäntyössä että opetustyössä. Opettajalta vaaditaan hyvää itsetuntemusta sekä kehollisella että emotionaalisella tasolla. Näiden aspektien ymmärtäminen ja tiedostaminen voi toimia suurena apuna: merkityksellisyyden kokemukset lisääntyvät ja työn kuormitus vähenee. Kokemukseni mukaan oikeanlaisen atmosfäärin luominen on musiikkikasvattajan tärkeimpiä tehtäviä ja sen ymmärtämisellä ja hyväksymisellä voi olla suuria vaikutuksia opetuksen onnistumisen kannalta.
Pyrin opinnäytetyössäni selittämään näyttelijäntyön ulottuvuuksia osana musiikkikasvatusta mahdollisimman lukijaystävällisesti. Uskon, että työni tuloksia voidaan soveltaa paitsi musiikkikasvatuksessa myös yleisesti opetustyössä ja taidealalla.