Putkiselkeyttimen suunnittelu, rakentaminen ja testaus
Huttunen, Janne (2015)
Huttunen, Janne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073966
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana Seeway- ja MineWaCon -hankkeita, tarkoituksenaan kehittää uudenlainen muovista rakennettu selkeytinjärjestelmä kaivosvesien käsittelyä varten. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulun Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa.
Opinnäytetyön alkuun koottiin kirjallisuustutkimuksen pohjalta tietoa erilaisista kiintoaineiden selkeytysratkaisuista. Kaivosvesien kiintoaineiden ominaisuuksien, sekä erilaisista selkeyttimistä kerättyjen tietojen perusteella valittiin parhaiten kohteeseen soveltuva käytössä oleva selkeytinmalli, jonka pohjalta suunniteltiin rakennekuvineen niin sanottu mobiili kallistettava putkiselkeytin. Tämän selkeyttimen tarkoituksena oli poistaa kaivosvesien kiintoaineita ja raskasmetalleja virtaamasta, jonka suuruus on noin 5,0 m3/h. Muita kriteerejä laitteistolle olivat kustannustehokkuus, helppo liikuteltavuus, sekä suhteellisen pieni koko ja paino.
Kallistettava putkiselkeytin suunniteltiin osaksi suurempaa, koottavaa pilot-mallin puhdistuskokonaisuutta, johon kuuluvat esiselkeytin, kemiallinen saostusprosessi (pikasekoitus- ja hämmennysallas), pystyselkeytysallas ja varastoallas. Sekoitusaltaat olivat työn alkaessa jo valmiina, joten muut laitteet suunniteltiin ja rakennettiin niiden ympärille. Uutta pilot-laitteistoa testattiin vuoden 2014 aikana yhteensä kolmessa Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevassa kaivoksessa. Kallistettua putkiselkeytintä testattiin viimeisimmässä koeajossa, Yara Oy:n Siilinjärven tehtaalla.
Ensimmäisten kallistetulla putkiselkeyttimellä tehtyjen kokeiden myötä saatiin parempi käsitys siitä, kuinka putkiselkeytin toimii käytännössä, ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia siinä on verrattuna perinteisiin selkeytysmenetelmiin. Vertailu tehtiin jakamalla kemiallisesti käsitelty kaivosvesi hämmennysaltaan jälkeen sekä putkiselkeyttimelle että perinteiseen pystyselkeytysaltaaseen. Kaikki yhdeksän tehtyä koeajoa poikkesivat toisistaan, muuttujien ollessa selkeyttimelle tuleva virtaama Q (0,8–3,0 m3/h) ja vedenkäsittelykemikaalin annostus (0,25–1,0 kg/m3).
Parhaimmillaan kallistettu putkiselkeytin osoittautui 3,30 m/h pintakuorman arvolla tehokkaammaksi menetelmäksi fosforin poiston osalta kuin pystyselkeytin 0,54 m/h pintakuormalla. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että yhdistettynä optimoituun kemikaaliannosteluun, valmistetulla pilot-mallin putkiselkeyttimellä pystytään käsittelemään yli kuusinkertainen määrä vettä selkeyttimen vesipinta-alaa kohti kuin normaalilla pystyselkeyttimellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka laite vaatii vielä useita koeajoja, muovista rakennettu kallistettu putkiselkeytin pystyy kuitenkin oikein mitoitettuna erottamaan kaivosvesistä tehokkaasti kiintoaineita, ravinteita ja raskasmetalleja.
Opinnäytetyön alkuun koottiin kirjallisuustutkimuksen pohjalta tietoa erilaisista kiintoaineiden selkeytysratkaisuista. Kaivosvesien kiintoaineiden ominaisuuksien, sekä erilaisista selkeyttimistä kerättyjen tietojen perusteella valittiin parhaiten kohteeseen soveltuva käytössä oleva selkeytinmalli, jonka pohjalta suunniteltiin rakennekuvineen niin sanottu mobiili kallistettava putkiselkeytin. Tämän selkeyttimen tarkoituksena oli poistaa kaivosvesien kiintoaineita ja raskasmetalleja virtaamasta, jonka suuruus on noin 5,0 m3/h. Muita kriteerejä laitteistolle olivat kustannustehokkuus, helppo liikuteltavuus, sekä suhteellisen pieni koko ja paino.
Kallistettava putkiselkeytin suunniteltiin osaksi suurempaa, koottavaa pilot-mallin puhdistuskokonaisuutta, johon kuuluvat esiselkeytin, kemiallinen saostusprosessi (pikasekoitus- ja hämmennysallas), pystyselkeytysallas ja varastoallas. Sekoitusaltaat olivat työn alkaessa jo valmiina, joten muut laitteet suunniteltiin ja rakennettiin niiden ympärille. Uutta pilot-laitteistoa testattiin vuoden 2014 aikana yhteensä kolmessa Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevassa kaivoksessa. Kallistettua putkiselkeytintä testattiin viimeisimmässä koeajossa, Yara Oy:n Siilinjärven tehtaalla.
Ensimmäisten kallistetulla putkiselkeyttimellä tehtyjen kokeiden myötä saatiin parempi käsitys siitä, kuinka putkiselkeytin toimii käytännössä, ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia siinä on verrattuna perinteisiin selkeytysmenetelmiin. Vertailu tehtiin jakamalla kemiallisesti käsitelty kaivosvesi hämmennysaltaan jälkeen sekä putkiselkeyttimelle että perinteiseen pystyselkeytysaltaaseen. Kaikki yhdeksän tehtyä koeajoa poikkesivat toisistaan, muuttujien ollessa selkeyttimelle tuleva virtaama Q (0,8–3,0 m3/h) ja vedenkäsittelykemikaalin annostus (0,25–1,0 kg/m3).
Parhaimmillaan kallistettu putkiselkeytin osoittautui 3,30 m/h pintakuorman arvolla tehokkaammaksi menetelmäksi fosforin poiston osalta kuin pystyselkeytin 0,54 m/h pintakuormalla. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että yhdistettynä optimoituun kemikaaliannosteluun, valmistetulla pilot-mallin putkiselkeyttimellä pystytään käsittelemään yli kuusinkertainen määrä vettä selkeyttimen vesipinta-alaa kohti kuin normaalilla pystyselkeyttimellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka laite vaatii vielä useita koeajoja, muovista rakennettu kallistettu putkiselkeytin pystyy kuitenkin oikein mitoitettuna erottamaan kaivosvesistä tehokkaasti kiintoaineita, ravinteita ja raskasmetalleja.