Digitaalisen asiointikanava Omaolon Yleisen oirekyselyn käyttö
Perälä, Annika; Pitkänen, Roosa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612343
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön yhdeksi strategiaksi on asetettu vuonna 2023 digitaalisen asioinnin ensisijaisuus hyvinvointialueilla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) sijaitseva Digitaalinen sotekeskus keskittyy digitaalisen asioinnin mahdollistamiseen. Yksi käytössä olevista asiointikanavista on Omaolo, jossa on mahdollista täyttää oirearvioita ja -kyselyjä. Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tarkasteltiin, mihin oireisiin liittyen asukkaat täyttivät Omaolon Yleisen oirekyselyn Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko Yleisen oirekyselyn käyttö tarkoituksenmukaista ja ohjautuuko asukas täyttämään oirekuvaan soveltuvan oirearvion.
Opinnäytetyössä käytettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen digitaalisesta sotekeskuksesta kerättyä valmista aineistoa, joka koostui asukkaiden täyttämistä Yleisistä oirekyselyistä vuoden 2024 ajalta. Aineistoa varten toimeksiantaja suoritti systemaattisen satunnaisotannan 1527 täytetystä oirekyselystä ja lopulliseen aineistoon valikoitui 102 oirekyselyä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla, jossa aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että enemmistö kyselyn täyttäneistä oli 20–29-vuotiaita. Yleinen oirekysely täytettiin pääasiassa pitkäkestoisista ja ei-kiireellisistä oireista, eikä kukaan vastaajista ilmoittanut hälyttäviä oireita. Yleisimmin ilmoitettuja oireita olivat ihoon liittyvät vaivat, mikä ilmeni sekä laadullisessa että määrällisessä analyysissa. Tulokset vahvistivat, että digitaaliset oirearviot voivat madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon erityisesti intiimeissä tai häpeää aiheuttavissa terveysongelmissa. Näiden perusteella iho-oireille ja naisten sukuelinten oireisiin liittyen voisi olla tarve erillisille oirearvioille. Vastaajat olivat ohjautuneet Omaolossa pääasiassa oikein, mikä tukee oirekyselyn käytettävyyttä.
Opinnäytetyössä käytettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen digitaalisesta sotekeskuksesta kerättyä valmista aineistoa, joka koostui asukkaiden täyttämistä Yleisistä oirekyselyistä vuoden 2024 ajalta. Aineistoa varten toimeksiantaja suoritti systemaattisen satunnaisotannan 1527 täytetystä oirekyselystä ja lopulliseen aineistoon valikoitui 102 oirekyselyä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla, jossa aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että enemmistö kyselyn täyttäneistä oli 20–29-vuotiaita. Yleinen oirekysely täytettiin pääasiassa pitkäkestoisista ja ei-kiireellisistä oireista, eikä kukaan vastaajista ilmoittanut hälyttäviä oireita. Yleisimmin ilmoitettuja oireita olivat ihoon liittyvät vaivat, mikä ilmeni sekä laadullisessa että määrällisessä analyysissa. Tulokset vahvistivat, että digitaaliset oirearviot voivat madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon erityisesti intiimeissä tai häpeää aiheuttavissa terveysongelmissa. Näiden perusteella iho-oireille ja naisten sukuelinten oireisiin liittyen voisi olla tarve erillisille oirearvioille. Vastaajat olivat ohjautuneet Omaolossa pääasiassa oikein, mikä tukee oirekyselyn käytettävyyttä.