Digitaalisen näytteidenjaon kehittäminen patologian laboratoriossa: Uuden toiminnon vaatimat tarpeet ja haasteet

Abstract

Digitaalinen patologia kehittyy kovaa vauhtia ja on jo useassa patologian laboratoriossa rutiinia. Digitaaliseen patologiaan siirtyminen vaatii muutoksia, jotta täyteen digitalisaatioon voidaan päästä. Iso rooli on käytössä olevan laboratoriotietojärjestelmän kehittämisellä. Tämän kehittämistyön tarkoitus oli tutkia digitaaliseen näytteidenjakoon siirtymisen vaikutuksia ennakolta. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä kehittämisessä tulee ottaa huomioon, millaisia haasteita digitaalinen jako voi tuoda ja miten ne voidaan ratkaista. Tavoitteena oli myös selvittää kuinka paljon aikaa digitaalisella näytteidenjaolla voidaan teoriassa säästää verrattuna nykyiseen toimintamalliin. Tutkimus rajattiin koskemaan histologisia primäärinäytteitä.

Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa materiaalia kerättiin aktiivisesti havainnoimalla. Havainnointimateriaalia kerättiin HUS Diagnostiikkakeskuksen Meilahden patologian laboratoriossa työpisteissä ja työtilanteissa havainnoimalla, mutta myös erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja asian tiimoilta järjestettyjen kokousten avulla. Saaduista materiaaleista koostettiin laboratoriotietojärjestelmän kehitykseen tähtäävä määrittelydokumentti, joka toimitettiin tietojärjestelmätoimittajalle. Tässä opinnäytetyössä tulokset avataan tutkimuskysymyksittäin erilaisten esimerkkien ja mahdollisten kehitysideoiden kanssa. Aikaseuranta-aineisto kerättiin laboratoriotietojärjestelmästä erilaisten aikaleimojen perusteella. Aikaseurannassa vertailtiin näytelasien skannauksen ja nykyisen toimintatavan mukaisen jakamisen aikaleimoja. Aikaseuranta antoi tietoa nykytilanteesta sekä pyrki näyttämään digitaaliseen näytteidenjaon tuomaa ajansäästöä teoriatasolla.

Tämän kehittämistyön tuloksista selviää, että digitaaliseen näytteidenjakoon siirtyminen vaatii tietojärjestelmäkehitystä, mutta myös nykyisen toiminnan uudelleenarviointia. Tietojärjestelmäkehittämisen tarkoitus on mahdollistaa täyteen digitalisaatioon siirtyminen. Nykytoimintaan tehtävillä muutoksilla voidaan entisestään parantaa digitalisaatioon tähtäävää toimintaa. Tuloksista selviää myös, että teoreettisesti digitaalisella näytteidenjaolla voidaan säästää jakotoimintaan kuluvaa aikaa. Tällä saavutetaan kokonaiskiertoaikojen tehostumista. Potilas saa vastauksen entistä oikea-aikaisemmin. Apua voidaan saada myös tekoälypohjaisista ratkaisuista, joihin tulevaisuuden opinnäytetöitä voisi suunnata.