Paikkatietojen käsittelyn standardointi voimajohtohankkeiden lunastustoimituksissa

Abstract

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtohankkeisiin liittyy lunastustoimitusaineistoja, jotka sisältävät paikkatietoja. Insinöörityössä selvitettiin näiden paikkatietojen standardointimahdollisuuksia, jotta niiden toimitus Maanmittauslaitoksen JAKO-järjestelmään nopeutuisi nykyiseen verrattuna. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten lunastustoimitusten paikkatietoaineistoja nykyisin käsitellään ja tuotetaan. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia, miten toimintaa voisi kehittää ja paikkatietoaineistoja standardoida niin, että niiden toimitus ja käsittely olisi mahdollisimman helppoa kaikille osapuolille.

Työssä kuvattiin kantaverkkoyhtiön voimajohtosuunnitteluprosessi ja lunastustoimitusaineistoihin liittyvät nykyiset paikkatietovaatimukset. Työtä varten haastateltiin Fingridin voimajohtohankkeiden yleissuunnittelijoita, maapohjan tyypittäjiä ja puuston inventoijia sekä Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörejä. Haastatteluilla selvitettiin, miten lunastustoimitusaineistoja tällä hetkellä tuotetaan, käsitellään ja tallennetaan. Haastattelusta saatujen tietojen pohjalta arvioitiin, miten toimintaa ja aineistojen käsittelyä voisi kehittää nykyisestä.

Haastatteluissa nousi esille, että lunastustoimitusaineisto Maanmittauslaitoksen JAKO-järjestelmää varten tuotetaan edelleen vuonna 2002 annettujen ohjeiden mukaisesti ja aineiston tuottamisen nykyaikaistaminen nähtiin haastatteluiden perusteella erittäin tarpeelliseksi. Haastatteluista nousi esille myös se, että toimitusaineistojen muokkaamista koskevat ohjeet ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan. Ohjeistuksen selkeyttämistä kaipaavat niin yleissuunnittelijat kuin toimitusinsinööritkin.

Insinöörityössä tuotettiin kehitysehdotuksena voimajohtohankkeiden sähköisten lunastustoimitusaineistojen nykyaikaistaminen yleisemmin käytettäviin paikkatietotiedostoihin, esimerkiksi Shapefileksi. Kehityskohteeksi nousi myös selkeiden ohjeiden laadinta tasalaatuisen lunastustoimitusaineiston tuottamiseksi. Esille nousi tarve kehittää Maanmittauslaitoksen JAKO-järjestelmää niin, että se pystyy vastaanottamaan nykyaikaisia, yleisesti käytössä olevia paikkatietoaineistoja.