AVH-kuntoutuksen hyvät käytännöt perusterveydenhuollon toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia
Sohlman, Eeva-Maria; Vanttaja, Heidi (2025)
Sohlman, Eeva-Maria
Vanttaja, Heidi
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913012
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimintaterapeuttien kokemuksia ja näkemyksiä hyvistä käytännöistä aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa perusterveydenhuollossa. Aihe valikoitui yhteistyössä erään hyvinvointialueen perusterveydenhuollon kanssa. Hyvät käytännöt terveydenhuollossa perustuvat näyttöön pohjautuviin suosituksiin, joiden tavoitteena on varmistaa vaikuttava ja yhdenvertainen kuntoutus. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisia hyviä käytäntöjä toimintaterapeutit hyödyntävät arjen kuntoutustyössään.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Työn teoreettinen viitekehys pohjautui inhimillisen toiminnan malliin (MOHO) sekä aiheeseen liittyviin kuntoutussuosituksiin.
Tulosten perusteella toimintaterapeuttien työssä korostui asiakaslähtöisyys. Toimintakyvyn arviointi toteutettiin yksilöllisesti ja yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuksessa painottui kuntoutujan aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden tukeminen arjessa. Lisäksi ympäristötekijöissä korostui yhteistyön merkitys omaisten ja moniammatillisen tiimin kanssa.
Tämän opinnäytetyön tuottamaa kokemuksellista tietoa voidaan hyödyntää työyhteisöjen ja palveluiden kehittämisen lähtökohtana. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella hyviä toimintaterapian käytäntöjä myös kuntoutujien ja omaisten näkökulmista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Työn teoreettinen viitekehys pohjautui inhimillisen toiminnan malliin (MOHO) sekä aiheeseen liittyviin kuntoutussuosituksiin.
Tulosten perusteella toimintaterapeuttien työssä korostui asiakaslähtöisyys. Toimintakyvyn arviointi toteutettiin yksilöllisesti ja yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuksessa painottui kuntoutujan aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden tukeminen arjessa. Lisäksi ympäristötekijöissä korostui yhteistyön merkitys omaisten ja moniammatillisen tiimin kanssa.
Tämän opinnäytetyön tuottamaa kokemuksellista tietoa voidaan hyödyntää työyhteisöjen ja palveluiden kehittämisen lähtökohtana. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella hyviä toimintaterapian käytäntöjä myös kuntoutujien ja omaisten näkökulmista.