Kohteiden lannoitustarpeen määrittäminen tuhkahankkeelle

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee turvemaiden tuhkalannoitusta. Työssä tarkastellaan Laitostuhkan hyötykäyttö lannoitteena -hankkeeseen kuuluvia kohteita sekä tuhkalannoitetta. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on saada selville, minkälaisista ravinnepuutoksista lannoitettavat kohteet kärsivät ja soveltuuko Suosiolan voimalaitoksen rakeistettu tuhka näiden kohteiden lannoitukseen.

Opinnäytetyötä varten otettiin neulasnäytteet lannoitettavilta kohteilta sekä näytteet tuhkalannoitteesta. Viljavuuspalvelu Oy tutki näytteet, ja opinnäytetyön tutkimusosio käsittelee näiden tulosten analysointia.

Tutkimustulosten perusteella lannoitettavat kohteet kärsivät ravinnepuutoksista useiden ravinteiden osalta. Käytetty tuhkalannoite ei kuitenkaan kaikkien ravinteiden osalta kyennyt näihin puutteisiin vastaamaan, vaikka lannoitetta levitettiin yhtä kohdetta lukuun ottamatta ohjeellinen määrä. Pääravinteiden osalta päästiin parhaillaankin vain 71 prosenttiin tavoitellusta ravinnemäärästä.

Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että käytetty lannoitustuhka oli liian turvetuhkavoittoista. Tämä johtaa lannoitteen matalampiin ravinnemääriin. Jatkossa tulisi panostaa kohteiden ennakkosuunnitteluun, jotta löydettäisiin lannoitukseen soveltuvia kohteita, sekä tuhkalannoitukseen tarkoitetun tuhka-erän valintaan. Mahdollisuuksien mukaan tuhkalannoitukseen tulisi pyrkiä saamaan mahdollisimman puutuhkapitoista materiaalia.

This thesis is a study of the use of ash in forest fertilization. The aim of the thesis is to find out how well the ash from Suosiola power plant responds to the need of nutrients in fertilization areas. It is a case analysis and the aim is to find out what kind of nutrient lack the fertilization areas are suffering of and does ash fertiliser contain enough nutrients to answer to the need.

Samples from the pine needles and from the ash were sent to Viljavuuspalvelu Oy where the samples were analysed. In addition the results of the analysis are examined in the thesis.

The fertilization areas suffered from the lack of nutrients. The results showed there was not a sufficient amount of nutrients in the ash fertiliser. The amount of ash was big enough almost in every area. No more than 71% of the aimed amount of main nutrients were acquired even on the best area.

Based on the results the ash seems to contain too much peat ash which is not as nutrient rich as the wood ash. In the future it would be good to invest in finding good areas for fertilization and also for choosing the right set of ash to be granulated into the fertiliser. If possible it would be good to use ash that contains as much wood ash as possible.