Asiantuntijoiden näkemyksiä neurovähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden tukemisesta opintojen alkuvaiheessa

Abstract

Korkeakouluopintojen keskeytymiset ja kiinnittymisen haasteet ovat viime vuosina tasaisesti lisääntyneet. Suomen nykyinen hallitus on linjannut tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Moninaistuvien ja kasvavien opiskelijaryhmien tukemiseksi on korkeakouluopintojen tueksi löydettävä kestäviä ratkaisuja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Design for All -periaatteen mukaisella suunnittelulla voidaan tukea neurovähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden kiinnittymistä korkeakouluopintoihin. Tavoitteena oli tuoda esille korkeakoulun asiantuntijoiden näkemyksiä käytännön ratkaisuista opintojen alun tueksi.

Työ toteutettiin laadullisin menetelmin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vamlasin Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeen (ESR+) kanssa. Työn teoreettinen viitekehys perustuu toiminnantieteeseen ja nojaa erityisesti toiminnallisen oikeudenmukaisuuden käsitteeseen, joka korostaa jokaisen yksilön oikeutta merkitykselliseen toimintaan. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla, johon osallistui seitsemän asiantuntijaa, joilla on laaja-alaista kokemusta neurovähemmistön tukemisesta korkeakouluopinnoissa. Osallistujat rekrytoitiin harkinnanvaraisella eliittiotannalla yhteistyökumppania hyödyntäen. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä hyödyntäen abduktiivista päättelyä. Tuloksissa tunnistettiin useita saavutettavuutta edistäviä kehittämiskohteita erityisesti opintojaksojen rakenteissa, viestinnässä, arviointikäytänteissä, ryhmäytymisessä, ja kohtaamisessa.

Löydösten valossa voidaan todeta, että Design for All -periaatteita hyödyntämällä voidaan kehittää useita ratkaisuja kiinnittymisen tueksi opintojen alkuvaiheessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa, korkeakoulujen opettajien ja henkilöstön koulutuksissa ja neurovähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden kanssa työskentelevien toimintaterapeuttien työssä. Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa ja osoittavat, että saavutettavuuden edistämiseksi tarvitaan edelleen pitkäjänteistä kehittämistyötä. Jatkossa olisi hyödyllistä kohdistaa tutkimusta erityisesti monimuoto-opiskelun vaikutuksiin, kuten ryhmäytymisen haasteisiin ja opiskelun kuormittavuuteen.