Laulajan ilmaisuharjoituksia

Abstract

Työn tavoite oli löytää kirjallisuudesta erilaisia ilmaisuharjoituksia, joilla laulaja voi kehittää ilmaisuaan. Lisäksi tavoitteena oli harjoitusten myötä kehittää omaa ilmaisutaitoa ja pedagogisia taitoja ilmaisun opettajana. Ilmaisu on tunneilmaisua. Laulaja voi ilmaista haluamaansa asiaa muun muassa elein, ilmein, äänen väriä muuttamalla ja kehon liikkeillä. Tulkinta on sitä, miten kukanenkin asiat ymmärtää, miten tulkitsee muun muassa laulun tekstin, melodian ja harmoniat. Tulkinta näkyy kehollisena ja äänellisenä ilmaisuna. Laulajan tärkein tehtävä on tarinankerronta ja tunteiden välittäminen yleisölle. Ilmaisuharjoituksia tehdessä kannattaa antaa itselleen vapaus leikkiä. Positiivisella asenteella on tärkeä rooli kaikessa oppimisessa, myös kehon hallinnassa. Ilmaisuharjoitukset lisäävät kehon tietoisuutta, joten positiivinen kehonkuva helpottaa oppimista. Ilmaisun esteenä voivat olla muun muassa liiallinen itsekontrolli, negatiivinen minäkuva tai erilaiset ympäristön vaikutukset. Ilmaisuharjoituksia löytyi enimmäkseen teatterialan kirjallisuudesta. Lisäksi joitain kirjallisia teoksia löytyi myös musiikin puolelta. Samankaltaisesta aiheesta on myös tehty muun maussa väitöskirjoja ja opinnäytetöitä. Ilmaisun taustaan liittyvät keskeisimmät lähdekirjallisuudet olivat Liisa Keltikangas-Järvisen useammat kirjat, Päivi Arjaksen kirjat, Acting the Song -kirja T, Moorelta ja A. Bergmanilta ja Anne Tarvaisen väitöskirja Laulajan ääni ja ilmaisu. Itse ilmaisuharjoituksiin keskeisimmät lähteet olivat Mari Koistisen Tunne kehosi – vapauta äänesi -kirja, H. Gaten & K. Hägglundin Tehdään teatteria -kirja, Päivi Arjaksen kirjat ja Acting the Song -kirja. Tulevaisuudessa olisi hyvä, että aiheesta tehtäisiin vielä laajemmin tutkimusta nimenomaan laulajan ilmaisun näkökulmasta. Oopperamaailmassa olisi varmasti tästä aiheesta paljon annettavaa, mitä laulunopiskelijat voisivat hyödyntää opinnoissaan.