Green Factor -työkalun kehittäminen vanhoille, täydennysrakennettaville asuinalueille : - Case Kaukovainio
Pehkonen, Leena (2015)
Pehkonen, Leena
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084048
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Ympäristöministeriön rahoittaman Tulevaisuuden Kaukovainio -hankkeen KAKETSU (Kaukovainion kestävä tulevaisuus) -osahankkeelle. KAKETSU -hankkeen tavoitteena on kehittää asukaslähtöistä suunnittelua, ekologisten suunnitteluratkaisujen sekä viheraluesuunnittelua palvelevien mallien löytämistä.
Opinnäytetyössä tutkittiin Green Factor -laskentamenetelmän käyttökelpoisuutta Kaukovainion asuinalueella, laskentamenetelmän yksittäistä elementtiä tai asiaa korostavan bonusjärjestelmän toimivuutta sekä vihertehokkuuden käyttökelpoisuutta laajojen alueiden suunnittelussa. Green Factor on laskentamenetelmä, jolla alueen sosiaaliset ja ekologiset arvot lasketaan yhteen ekotehokkaaksi alaksi. Laskentamenetelmää voi verrata tonttien rakennustehokkuuden laskentaan. Työstä saatujen tulosten myötä pohdittiin laskentamenetelmän kehittämismahdollisuuksia asemakaavoituksen työkaluksi.
Tässä tutkimustyössä ei löydetty periaatteita elementtien arvojen muodostamiselle. Seattlen Green Factor -laskentamenetelmissä asetettu vihertehokkuuden tavoitearvo lähiöille vaikutti olevan liian suuri Kaukovainiolle, kun taas tavoitearvon asettaminen kompensoimismenetelmän avulla vaikutti toimivalta rakennettujen tonttien vihertehokkuuden laskennassa. Laskentamenetelmä sen sijaan vaikutti olevan liian yksityiskohtainen yleispiirteiseen suunnitteluun.
Opinnäytetyössä tutkittiin Green Factor -laskentamenetelmän käyttökelpoisuutta Kaukovainion asuinalueella, laskentamenetelmän yksittäistä elementtiä tai asiaa korostavan bonusjärjestelmän toimivuutta sekä vihertehokkuuden käyttökelpoisuutta laajojen alueiden suunnittelussa. Green Factor on laskentamenetelmä, jolla alueen sosiaaliset ja ekologiset arvot lasketaan yhteen ekotehokkaaksi alaksi. Laskentamenetelmää voi verrata tonttien rakennustehokkuuden laskentaan. Työstä saatujen tulosten myötä pohdittiin laskentamenetelmän kehittämismahdollisuuksia asemakaavoituksen työkaluksi.
Tässä tutkimustyössä ei löydetty periaatteita elementtien arvojen muodostamiselle. Seattlen Green Factor -laskentamenetelmissä asetettu vihertehokkuuden tavoitearvo lähiöille vaikutti olevan liian suuri Kaukovainiolle, kun taas tavoitearvon asettaminen kompensoimismenetelmän avulla vaikutti toimivalta rakennettujen tonttien vihertehokkuuden laskennassa. Laskentamenetelmä sen sijaan vaikutti olevan liian yksityiskohtainen yleispiirteiseen suunnitteluun.