Yksilön työhyvinvointi osana organisaation toimintaa
Ovaska, Matti (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013474
Tiivistelmä
Opinnäyte työn tarkoituksena on rakentaa pohjaa kokonaisvaltaisen työhyvinvointituotteen rakentamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää yksilön kokemusmaailmaa työhyvinvoinnista osana organisaation toimintaa ja selvittää mahdollisia kokemusmaailman eroja esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
Teoriapohjassa pyritään tuomaan esille työhyvinvoinnin laaja-alaisuutta ja hyvinvoinnin taloudellisia hyötyjä. Tutkimusta varten työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jotta kokemusmaailman selvittäminen olisi mahdollista. Tutkimukseen osallistuneet olivat joko esihenkilöitä tai työntekijöitä omissa organisaatioissaan. Haastatteluiden kysymykset pyrittiin muotoilemaan siten, että jokaisen osallistujan ajatusmaailma tulisi esille mahdollisimman kattavasti. Haastatteluja suoritettiin sekä kasvotusten että kyselylomakkeen avulla kevään 2025 aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työhyvinvointi koetaan voimakkaasti osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esihenkilöt tuovat oman hyvinvoinnin esille siinä, miten oma hyvinvointi vaikuttaa myös työntekijöiden hyvinvointiin. Panostaminen työhyvinvointiin vaihtelee suuresti eri organisaatioiden välillä. Liikuntaedut koetaan mukavana lisänä, mutta suurin merkitys on mahdollisuudella tehdä perustehtävä hyvin. Hyvän esihenkilötyön ja johtamisen rooli on yksi tärkeimmistä tekijöistä työhyvinvoinnin taustalla. Organisaatioiden toimivuus ja arvot, jotka välittyvät jokapäiväiseen toimintaan, mahdollistavat hyvinvoinnin työssä.
Työyhteisöt ovat hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa. Työyhteisön hyvinvointia voidaan tukea epävirallisten tapahtumien kautta, mutta osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Pakollinen hyvinvointiin tähtäävä toiminta voidaan kokea kuormittavana.
Jatkotutkimuksena tulisi kartoittaa laadukkaasti toimivien organisaatioiden tapaa jalkauttaa arvoja arkeen ja selvittää, kokevatko kaikki työntekijät arvojen olevan osa arkea.
Teoriapohjassa pyritään tuomaan esille työhyvinvoinnin laaja-alaisuutta ja hyvinvoinnin taloudellisia hyötyjä. Tutkimusta varten työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jotta kokemusmaailman selvittäminen olisi mahdollista. Tutkimukseen osallistuneet olivat joko esihenkilöitä tai työntekijöitä omissa organisaatioissaan. Haastatteluiden kysymykset pyrittiin muotoilemaan siten, että jokaisen osallistujan ajatusmaailma tulisi esille mahdollisimman kattavasti. Haastatteluja suoritettiin sekä kasvotusten että kyselylomakkeen avulla kevään 2025 aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työhyvinvointi koetaan voimakkaasti osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esihenkilöt tuovat oman hyvinvoinnin esille siinä, miten oma hyvinvointi vaikuttaa myös työntekijöiden hyvinvointiin. Panostaminen työhyvinvointiin vaihtelee suuresti eri organisaatioiden välillä. Liikuntaedut koetaan mukavana lisänä, mutta suurin merkitys on mahdollisuudella tehdä perustehtävä hyvin. Hyvän esihenkilötyön ja johtamisen rooli on yksi tärkeimmistä tekijöistä työhyvinvoinnin taustalla. Organisaatioiden toimivuus ja arvot, jotka välittyvät jokapäiväiseen toimintaan, mahdollistavat hyvinvoinnin työssä.
Työyhteisöt ovat hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa. Työyhteisön hyvinvointia voidaan tukea epävirallisten tapahtumien kautta, mutta osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Pakollinen hyvinvointiin tähtäävä toiminta voidaan kokea kuormittavana.
Jatkotutkimuksena tulisi kartoittaa laadukkaasti toimivien organisaatioiden tapaa jalkauttaa arvoja arkeen ja selvittää, kokevatko kaikki työntekijät arvojen olevan osa arkea.