Colloidal Stability of Hazy Beer
Koivisto, Matias (2025)
Koivisto, Matias
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013576
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sameiden oluiden kirkastumista yhteistyössä Plan Beer Oy:n kanssa. Yrityksellä on aikaisemmin esiintynyt laatuongelma voimakkaasti humaloitujen, tarkoituksenmukaisesti sameiden oluiden suhteen. Sameus on hajonnut sakaksi tai hiutalemaisiksi flokeiksi, ja oluet ovat näin kirkastuneet. Tavoitteena oli tunnistaa epästabiiliuden aiheuttavat tekijät ja esittää potentiaalisia ratkaisuja.
Työn teoriaosuus käsittelee kolloiditiedettä ja panimotekniikkaa kirjallisuuslähteiden pohjalta. Kolloiditieteisiin perustuen sameuden kirkastajaksi todettiin partikkelien aggregoituminen, jonka todennäköisimpänä syinä pidettiin epäoptimaalista proteiini-polyfenolisuhdetta ja/tai partikkelien pintavaraukseen vaikuttavia suoloja.
Teoriatiedon pohjalta muodostettiin kaksi hypoteesia, ensimmäinen liittyen proteiini-polyfenolisuhteeseen, toinen vesikemiaan. Käytännön osuudessa todennäköisemmäksi katsotun ensimmäisen hypoteesin pohjalta toteutettiin koe, jossa eri proteiini- ja humalapitoisuuksien näytesarjan sameutta mitattiin sameusmittarilla.
Mittaustulokset osoittivat korrelaation sameuden ja humaloinnin vahvuuden välillä, kun taas proteiinin vaikutus oli vähäisempi. Hypoteesia ei saatu vahvistettua kokeiden avulla. Näytteet todettiin kuitenkin huonolaatuisiksi hapettumisen vuoksi, eikä tulosten perusteella saatu näin luotettavaa tietoa, johon perustaa johtopäätös. Teorian perusteella kuitenkin arvioitiin, että yrityksen olisi mahdollista välttää sameuden kirkastumista valvomalla humalointiparametrejä ja varomalla liiallista suolojen lisäystä tuotantoveteen.
Työn teoriaosuus käsittelee kolloiditiedettä ja panimotekniikkaa kirjallisuuslähteiden pohjalta. Kolloiditieteisiin perustuen sameuden kirkastajaksi todettiin partikkelien aggregoituminen, jonka todennäköisimpänä syinä pidettiin epäoptimaalista proteiini-polyfenolisuhdetta ja/tai partikkelien pintavaraukseen vaikuttavia suoloja.
Teoriatiedon pohjalta muodostettiin kaksi hypoteesia, ensimmäinen liittyen proteiini-polyfenolisuhteeseen, toinen vesikemiaan. Käytännön osuudessa todennäköisemmäksi katsotun ensimmäisen hypoteesin pohjalta toteutettiin koe, jossa eri proteiini- ja humalapitoisuuksien näytesarjan sameutta mitattiin sameusmittarilla.
Mittaustulokset osoittivat korrelaation sameuden ja humaloinnin vahvuuden välillä, kun taas proteiinin vaikutus oli vähäisempi. Hypoteesia ei saatu vahvistettua kokeiden avulla. Näytteet todettiin kuitenkin huonolaatuisiksi hapettumisen vuoksi, eikä tulosten perusteella saatu näin luotettavaa tietoa, johon perustaa johtopäätös. Teorian perusteella kuitenkin arvioitiin, että yrityksen olisi mahdollista välttää sameuden kirkastumista valvomalla humalointiparametrejä ja varomalla liiallista suolojen lisäystä tuotantoveteen.
