Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän mitoitus ja laitevalinnat
Rantanen, Mikko (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Rantanen, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084076
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää lämpöpumppulämmitysjärjestelmän osatehomitoituksessa suoritettavien laitevalintojen perusteet ja vaikutus järjestelmän toimintaan ja hankkeen kannattavuuteen.
Selvitys laadittiin perehtymällä laitetoimittajien mitoitustyökaluihin ja suunnittelu- ja asennusoppaisiin sekä haastattelemalla kokeneita LVI- ja lämpöpumppusuunnittelijoita.
Haastatteluiden perusteella todetaan että suunnittelutoimeksiantoja on erityyppisiä, sen johdosta myös suunnittelun tarkkuus vaihtelee. Samalla todetaan että laitevalmistajien aineistot on suunnattu asennus- ja käyttövaiheisiin, eivätkä ne palvele suunnittelua kovin hyvin. Laitevalmistajien ohjeet ja laskentaohjelmat eivät perustele laitevalintoja eivätkä laskentatapoja.
Selvityksen yhteydessä todetaan että suurien energiakenttien ja lämpöpumppuhankkeiden yhteydessä on tärkeää suorittaa tarkempi maaperän lämmönjohtavuuden mittaus, sen perusteella tehtävä energiakentän simulaatio sekä lämpöpumppujärjestelmän yksityiskohtainen suunnittelu ja elinkaarikustannuslaskelma. Suomessa maaperän lämmönjohtavuuden mittaustulosten vaihteluväli on 2…6 W/Km. Maaperän lämmönjohtavuuden vaihtelun
johdosta taulukkomitoituksella alimitoitetaan energiakenttä. Energiakentän alimitoitus johtaa heikentyneen lämpökertoimen kautta ennakoitua suurempiin elinkaarikustannuksiin, jolloin kannattavuus ei toteudu suunnitellusti.
Tutkimuksessa todettiin, että hankkeen kannattavuus riippuu suuresti lämpöpumpun ja koko järjestelmän tarkasta mitoituksesta. Tutkimuksessa todettiin myös, että suunnittelutoimeksiannosta riippuen aina ei kuulu mitoittaa järjestelmiä ja kaikkia komponentteja. Joskus toimeksianto on vain jo ennalta valitun laitteen sovittaminen kiinteistöön puuttumatta lämpöpumpun tai energiakentän mitoituksen perusteisiin.
Selvitys laadittiin perehtymällä laitetoimittajien mitoitustyökaluihin ja suunnittelu- ja asennusoppaisiin sekä haastattelemalla kokeneita LVI- ja lämpöpumppusuunnittelijoita.
Haastatteluiden perusteella todetaan että suunnittelutoimeksiantoja on erityyppisiä, sen johdosta myös suunnittelun tarkkuus vaihtelee. Samalla todetaan että laitevalmistajien aineistot on suunnattu asennus- ja käyttövaiheisiin, eivätkä ne palvele suunnittelua kovin hyvin. Laitevalmistajien ohjeet ja laskentaohjelmat eivät perustele laitevalintoja eivätkä laskentatapoja.
Selvityksen yhteydessä todetaan että suurien energiakenttien ja lämpöpumppuhankkeiden yhteydessä on tärkeää suorittaa tarkempi maaperän lämmönjohtavuuden mittaus, sen perusteella tehtävä energiakentän simulaatio sekä lämpöpumppujärjestelmän yksityiskohtainen suunnittelu ja elinkaarikustannuslaskelma. Suomessa maaperän lämmönjohtavuuden mittaustulosten vaihteluväli on 2…6 W/Km. Maaperän lämmönjohtavuuden vaihtelun
johdosta taulukkomitoituksella alimitoitetaan energiakenttä. Energiakentän alimitoitus johtaa heikentyneen lämpökertoimen kautta ennakoitua suurempiin elinkaarikustannuksiin, jolloin kannattavuus ei toteudu suunnitellusti.
Tutkimuksessa todettiin, että hankkeen kannattavuus riippuu suuresti lämpöpumpun ja koko järjestelmän tarkasta mitoituksesta. Tutkimuksessa todettiin myös, että suunnittelutoimeksiannosta riippuen aina ei kuulu mitoittaa järjestelmiä ja kaikkia komponentteja. Joskus toimeksianto on vain jo ennalta valitun laitteen sovittaminen kiinteistöön puuttumatta lämpöpumpun tai energiakentän mitoituksen perusteisiin.