Hirsirakennuksen kuntoarvio ja korjaussuunnitelma
Tuomainen, Jalmari (2025)
Tuomainen, Jalmari
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013745
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli arvioida rakennuksen nykytila, tunnistaa vaurioiden syyt ja laajuus sekä kehittää korjaussuunnitelma, joka parantaa rakennuksen kestävyyttä ja estää vaurioiden leviämistä tulevaisuudessa. Kuntoarvioinnin kohteena oli 1980-luvulla rakennettu saunarakennus.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin hirsirakentamiseen ja hirsirakenteiden korjausmenetelmiin. Työssä suoritettiin hirsirakenteisen saunan kuntoarvio ja laadittiin korjaussuunnitelma. Työssä hyödynnettiin alan kirjallisuutta, jotka käsittelivät hirsirakenteiden korjaamista ja kengittämistä. Kuntoarviointi tehtiin visuaalisesti ja
mekaanisesti, testaamalla hirsien lahokohtia piikillä ja kartoittamalla vaurioiden sijainti. Etelä- ja länsiseinän alimmassa hirsikerroksessa havaittiin lahovaurioita kosteuden vaikutuksesta. Korjaussuunnitelmassa huomioitiin rakennuksen nostaminen, alimpien hirsien vaihto ja kapilaarikatkon asentaminen hirren ja betonilaatan väliin kosteuden estämiseksi. Pääpiirustukset laadittiin AutoCAD-ohjelmalla, ja ne sisälsivät pohja-, asema-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset, jotka tukivat korjaussuunnitelman toteutusta ja täyttivät viranomaisvaatimukset.
Tuloksena saatiin korjaussuunnitelma, joka ohjeistaa kengityksen työvaiheet. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huolellisilla korjaustoimenpiteillä rakennus voidaan säilyttää pitkäikäisenä. Tulokset korostavat hirsirakennusten ylläpidon merkitystä ja tarjoavat käytännön ohjeita korjaustöihin. Opinnäytetyöhön jatkotutkimuksena voisi sisällyttää koko rakennuksen korjaustarvetta.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin hirsirakentamiseen ja hirsirakenteiden korjausmenetelmiin. Työssä suoritettiin hirsirakenteisen saunan kuntoarvio ja laadittiin korjaussuunnitelma. Työssä hyödynnettiin alan kirjallisuutta, jotka käsittelivät hirsirakenteiden korjaamista ja kengittämistä. Kuntoarviointi tehtiin visuaalisesti ja
mekaanisesti, testaamalla hirsien lahokohtia piikillä ja kartoittamalla vaurioiden sijainti. Etelä- ja länsiseinän alimmassa hirsikerroksessa havaittiin lahovaurioita kosteuden vaikutuksesta. Korjaussuunnitelmassa huomioitiin rakennuksen nostaminen, alimpien hirsien vaihto ja kapilaarikatkon asentaminen hirren ja betonilaatan väliin kosteuden estämiseksi. Pääpiirustukset laadittiin AutoCAD-ohjelmalla, ja ne sisälsivät pohja-, asema-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset, jotka tukivat korjaussuunnitelman toteutusta ja täyttivät viranomaisvaatimukset.
Tuloksena saatiin korjaussuunnitelma, joka ohjeistaa kengityksen työvaiheet. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huolellisilla korjaustoimenpiteillä rakennus voidaan säilyttää pitkäikäisenä. Tulokset korostavat hirsirakennusten ylläpidon merkitystä ja tarjoavat käytännön ohjeita korjaustöihin. Opinnäytetyöhön jatkotutkimuksena voisi sisällyttää koko rakennuksen korjaustarvetta.
