Projektijohtamisen kehittäminen matriisiorganisaatiossa
Tarvainen, Atte (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113966
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa ja määritellä kehitystoimenpiteet, joilla nykyisiä projektijohtamisen käytäntöjä voidaan parantaa matriisiorganisaation kontekstissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan projektipäälliköiden kokemuksia ja näkemyksiä projektiryhmän asiantuntijoiden johtamisesta sekä yhteistyön toimivuudesta linjaorganisaation esihenkilöiden kanssa. Aiheen valinnan taustalla olivat viime vuosina esiintyneet haasteet toimeksiantajan palvelutuotannon ja projektitoiminnan yhteensovittamisessa. Nämä haasteet olivat vaikeuttaneet yrityksen projektien tehokasta toteutusta.
Teoreettisessa viitekehyksessä projektijohtaminen määriteltiin projektipäällikön sosiaalisen ja organisatorisen osaamisen alueiden mukaisesti, joita ovat johtajuus, viestintä, neuvottelu, ongelmanratkaisu sekä organisaatioon vaikuttaminen. Matriisiorganisaation toimivuutta tarkasteltiin erityisesti projektitoiminnan näkökulmasta sekä millaisia hyötyjä ja haasteita matriisiin liittyy. Erityisesti viitekehys rakentui vahvan matriisiorganisaation rakenteen ympärille, joka vastasi toimeksiantajan organisaatiorakennetta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka toteutustapana oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta sen osallistavan ja kehittävän luonteen vuoksi. Aineiston hankinta toteutettiin toimeksiantajan projektipäälliköille suunnatuilla yksilömuotoisilla teemahaastatteluilla sekä ryhmämuotoisella aivoriihityöskentelyllä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tuloksista muodostettiin kolme johtopäätöstä ja kehittämisehdotusta toimeksiantajan projektijohtamisen käytäntöjen parantamiseksi. Kehittämisehdotukset kohdistuivat hyvän ilmapiirin luomiseen oman esimerkin kautta, kirjallisen viestinnän laadun parantamiseen sekä projektiryhmän henkilöresursoinnin käytäntöihin. Opinnäytetyön lopputulokset esiteltiin lopuksi toimeksiantajan projektitoimistolle tukemaan ja ohjaamaan projektijohtamisen hyvien käytäntöjen jatkokehittämistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä projektijohtaminen määriteltiin projektipäällikön sosiaalisen ja organisatorisen osaamisen alueiden mukaisesti, joita ovat johtajuus, viestintä, neuvottelu, ongelmanratkaisu sekä organisaatioon vaikuttaminen. Matriisiorganisaation toimivuutta tarkasteltiin erityisesti projektitoiminnan näkökulmasta sekä millaisia hyötyjä ja haasteita matriisiin liittyy. Erityisesti viitekehys rakentui vahvan matriisiorganisaation rakenteen ympärille, joka vastasi toimeksiantajan organisaatiorakennetta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka toteutustapana oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta sen osallistavan ja kehittävän luonteen vuoksi. Aineiston hankinta toteutettiin toimeksiantajan projektipäälliköille suunnatuilla yksilömuotoisilla teemahaastatteluilla sekä ryhmämuotoisella aivoriihityöskentelyllä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tuloksista muodostettiin kolme johtopäätöstä ja kehittämisehdotusta toimeksiantajan projektijohtamisen käytäntöjen parantamiseksi. Kehittämisehdotukset kohdistuivat hyvän ilmapiirin luomiseen oman esimerkin kautta, kirjallisen viestinnän laadun parantamiseen sekä projektiryhmän henkilöresursoinnin käytäntöihin. Opinnäytetyön lopputulokset esiteltiin lopuksi toimeksiantajan projektitoimistolle tukemaan ja ohjaamaan projektijohtamisen hyvien käytäntöjen jatkokehittämistä.