Sosiaalinen media sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytoinnissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuivasaari, Sanna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114032
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula sekä työnantajakuvan merkityksen korostuminen ovat lisänneet kiinnostusta digitaalisten rekrytointikeinojen hyödyntämiseen. Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi välineeksi työnantajabrändin rakentamisessa ja uusien työntekijöiden houkuttelemisessa, erityisesti nuoremman sukupolven tavoittamisessa. Sen käyttöön liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten yksityisyyden suojaan ja eettisiin kysymyksiin liittyviä huolia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalisen median käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytoinnissa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sen roolista nykyaikaisessa rekrytoinnissa, tunnistaa sen mahdollisuudet ja haasteet sekä tuottaa tietoa, joka tukee organisaatioita sosiaalisen median strategisessa hyödyntämisessä. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui vuosina 2020–2025 julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista. Aineiston haku kohdistettiin ProQuest One Business-, ScienceDirect-, sekä EBSCOhost -tietokantoihin. Lopulliseen analyysiin valittiin 20 tutkimusartikkelia, jotka käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan sosiaalista mediaa hyödynnetään rekrytoinnissa monipuolisesti, erityisesti työnantajakuvan sekä -brändin rakentamisessa, arvojen viestinnässä ja suoran kontaktin luomisessa hakijoihin. Sosiaalinen media mahdollistaa laajan ja kohdennetun näkyvyyden sekä parantaa vetovoimaa nuorten työnhakijoiden keskuudessa. Tutkimuksissa korostui myös työnhakijoiden arvomaailman merkitys ja Z-sukupolvelle työnantajan vastuullisuus ja some-läsnäolon aitous vaikuttivat hakuaikomuksiin. Eettisiä huolia herätti erityisesti työnhakijoiden yksityiselämän tarkastelu sosiaalisen median perusteella (cybervetting), jota pidettiin osin epäeettisenä tai jopa lainvastaisena, erityisesti EU:n tietosuojalainsäädännön näkökulmasta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalisen median käyttö rekrytoinnissa tarjoaa merkittäviä etuja, mutta vaatii strategista otetta, eettistä harkintaa ja alustojen erityispiirteiden tuntemusta. Organisaatioiden tulisi kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja panostaa työnantajabrändin pitkäjänteiseen rakentamiseen. Sosiaalinen media toimii tehokkaana osana monikanavaista rekrytointistrategiaa, ja nuoren työvoiman houkuttelemiseksi sen arvolähtöinen ja suunnitelmallinen käyttö on yhä tärkeämpää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalisen median käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytoinnissa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sen roolista nykyaikaisessa rekrytoinnissa, tunnistaa sen mahdollisuudet ja haasteet sekä tuottaa tietoa, joka tukee organisaatioita sosiaalisen median strategisessa hyödyntämisessä. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui vuosina 2020–2025 julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista. Aineiston haku kohdistettiin ProQuest One Business-, ScienceDirect-, sekä EBSCOhost -tietokantoihin. Lopulliseen analyysiin valittiin 20 tutkimusartikkelia, jotka käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan sosiaalista mediaa hyödynnetään rekrytoinnissa monipuolisesti, erityisesti työnantajakuvan sekä -brändin rakentamisessa, arvojen viestinnässä ja suoran kontaktin luomisessa hakijoihin. Sosiaalinen media mahdollistaa laajan ja kohdennetun näkyvyyden sekä parantaa vetovoimaa nuorten työnhakijoiden keskuudessa. Tutkimuksissa korostui myös työnhakijoiden arvomaailman merkitys ja Z-sukupolvelle työnantajan vastuullisuus ja some-läsnäolon aitous vaikuttivat hakuaikomuksiin. Eettisiä huolia herätti erityisesti työnhakijoiden yksityiselämän tarkastelu sosiaalisen median perusteella (cybervetting), jota pidettiin osin epäeettisenä tai jopa lainvastaisena, erityisesti EU:n tietosuojalainsäädännön näkökulmasta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalisen median käyttö rekrytoinnissa tarjoaa merkittäviä etuja, mutta vaatii strategista otetta, eettistä harkintaa ja alustojen erityispiirteiden tuntemusta. Organisaatioiden tulisi kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja panostaa työnantajabrändin pitkäjänteiseen rakentamiseen. Sosiaalinen media toimii tehokkaana osana monikanavaista rekrytointistrategiaa, ja nuoren työvoiman houkuttelemiseksi sen arvolähtöinen ja suunnitelmallinen käyttö on yhä tärkeämpää.