Vastasyntyneen ihokontakti lapsivuodeosastolla - Kysely kätilöille ihokontaktin toteutumisesta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto ________________________________________

Tekijä: Anne Kovaniemi Opinnäytetyön nimi: Vastasyntyneen ihokontakti lapsivuodeosastolla – Kysely kätilöille ihokontaktin toteutumisesta Työn ohjaajat: Minna Manninen ja Ulla Paananen Työn valmistumislukukausi ja – vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 38 + 7 liitesivua ________________________________________

Ihokontakti on asia, jota tällä hetkellä korostetaan tärkeänä imetystä edistävänä tekijänä. Se sisältyykin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisiin suositeltaviin hoitokäytäntöihin, joiden tarkoitus on edistää imetyksen onnistumista ja kestoa. Ihokontaktilla on tutkitusti paljon muitakin positiivisia vaikutuksia vastasyntyneelle ja vanhemmille. Usein puhutaan varhaisesta ihokontaktista, jolla tarkoitetaan välittömästi syntymän jälkeen tapahtuvaa ihokontaktia. Nykyisin vanhempia kannustetaan pitämään vastasyntynyttä ihokontaktissa myös lapsivuodeosastolla ja tämän ajanjakson jälkeen, jolloin puhutaan pidennetystä ihokontaktista. Opinnäytetyöni koskee nimenomaan pidennettyä ihokontaktia, kun äiti ja vauva ovat siirtyneet lapsivuodeosastolle.

Opinnäytetyöni on määrällinen tutkimus ja sen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ihokontaktin toteutumisesta vastasyntyneen ja vanhempien välillä Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla 13. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli kuvata mitkä tekijät kätilön näkökulmasta edistävät ja estävät ihokontaktin toteutumista. Toisena tutkimusongelmana oli kuvata millaisia vaikutuksia toteutuneella ihokontaktilla on. Olen kerännyt tutkimusaineiston laatimallani kyselylomakkeella Webropol - kyselytutkimussovelluksen kautta. Tutkittavia olivat kaikki osaston 13 kätilöt. Kyselyn vastausprosentti oli 62 %. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää osaston käytännön työtä mahdollistaen kaikille perheille tasa-arvoiset hoitotyön toiminnot ihokontaktin toteutumiseksi.

Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista edistäviä tekijöitä ovat kätilöiden tietämys ihokontaktista, osaston perhekeskeinen ja vauvamyönteinen toiminta, vanhempien positiivinen asenne ihokontaktiin ja kätilöiden kokemukset siitä, että ihokontaktilla on paljon hyötyjä sekä vastasyntyneelle että vanhemmille. Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista estävät erityisesti kätilöiden ajanpuute ja vanhempien tietämättömyys ihokontaktista ja sen hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan kätilöt kokevat ihokontaktilla olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa vastasyntyneen elintoimintoihin, vastasyntyneen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen, imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä äidin synnytyksestä toipumiseen. Hyvä jatkokehitysidea olisi tutkia vanhempien tietoisuutta ihokontaktista. Vanhemmille voisi kehittää tiedotteen ihokontaktista jaettavaksi neuvolassa.

________________________________________ Asiasanat: ihokontakti, vastasyntynyt, lapsivuodeosasto, varhainen vuorovaikutus, imetys

ABSTRACT

Oulu University of Applied Sciences Degree programme in Nursing and Health Care, Option of Midwifery ________________________________________

Author: Anne Kovaniemi Title of thesis: Skin-to-Skin Contact of Newborn at Postnatal Ward – Questionnaire-Based Study to Midwifes about Fruition of Skin-to-Skin Contact Supervisors: Minna Manninen and Ulla Paananen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2015 Number of pages: 38 + 7 appendices ________________________________________ Currently it is highlighted that skin-to-skin contact is an important promotive factor for breastfeeding. Skin-to-skin contact is included in recommendable cures of the Baby-friendly Hospital Initiative. Their purpose is to promote breastfeeding success and duration. It is also shown that skin-to-skin contact has many other positive effects to newborn and parents. Today, parents are encouraged to keep newborn skin-to-skin not only after birth (early skin-to-skin contact) but also in postnatal ward and later on. My thesis is about this so called extended skin-to-skin contact in postnatal ward.

My aim was to gather information about fruition of skin-to-skin contact between newborn and parents in the postnatal ward number 13 in Oulu University Hospital and to introduce possibly needed improvements on the basis of the analyses of the collected data. The first study task was to describe promotive and preventive factors for the fruition of skin-to-skin contact. The second study task was to describe which kind of effects the fruition of skin-to-skin contact had on newborn and parents from the midwife`s perspective.

My thesis was quantitative study. I designed a questionnaire that was send to midwifes of the ward number 13 via Webropol 2.0 Online Survey and Analysis Software. The responses were analysed with the same software.

The findings point that midwifes` knowledge and positive experiences of skin-to-skin contact, family-oriented and baby-friendly working methods and parents` positive attitudes are promotive factors for the fruition of skin-to-skin contact. Preventive factors are lack of time of midwifes, parents` ignorance about skin-to-skin contact and its benefits. Basis on findings midwifes see that skin-to-skin contact has many positive effects to newborn and parents both immediately after birth and also later on.

The next step could be to study parents` current knowledge about skin-to-skin contact. A brochure of skin-to-skin contact could be developed for parental guidance to be dished out in maternity clinics.

Keywords: skin-to-skin contact, newborn, postnatal ward, early interaction, breastfeeding