AML-Analystin päiväkirja
Räisänen, Lotta (2025)
Räisänen, Lotta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113998
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin rahanpesun torjuntaan AML-asiantuntijan näkökulmasta. Tarkoituksena oli tarkastella AML-analyytikon päivittäistä työskentelyä sekä analysoida työn keskeisiä piirteitä, merkitystä ja haasteita osana rahanpesun estämistä. Työn taustalla olivat kansainväliset säädökset sekä pankkisektorin AML-vaatimukset, jotka asettavat korkeat standardit analyytikon toiminnalle. Työn tavoitteena oli tuoda esiin, millaisia tilanteita ja vaatimuksia AML-asiantuntija kohtaa arjessaan, sekä miten työtä tehdään epäilyttävien rahansiirtojen havaitsemiseksi, analysoimiseksi ja raportoimiseksi viranomaisille.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena seurantajaksona, joka kesti kahdeksan viikkoa. Jakson aikana opiskelija työskenteli normaaleissa työoloissa ja dokumentoi päivittäiset havainnot, tehtävät ja työprosessit osaksi opinnäytetyötä. Seurantajakso tarjosi realistisen kuvan AML-analyytikon arjesta ja mahdollisti työn systemaattisen tarkastelun.
Työn tietoperusta pohjautui rahanpesun vastaiseen sääntelyyn, pankkialan ohjeistuksiin sekä asiantuntijatyön tutkimukseen. Tuloksina esiin nousivat muun muassa työn kompleksisuus, teknologian keskeinen rooli, päätöksenteon haasteet sekä jatkuvan osaamisen kehittämisen tarve. Päiväkirjamuotoinen lähestymistapa mahdollisti yksityiskohtaisen analyysin työn arjesta ja tarjosi arvokasta tietoa niin opiskelijan ammatilliseen kasvuun kuin alan käytännön toimintaan.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena seurantajaksona, joka kesti kahdeksan viikkoa. Jakson aikana opiskelija työskenteli normaaleissa työoloissa ja dokumentoi päivittäiset havainnot, tehtävät ja työprosessit osaksi opinnäytetyötä. Seurantajakso tarjosi realistisen kuvan AML-analyytikon arjesta ja mahdollisti työn systemaattisen tarkastelun.
Työn tietoperusta pohjautui rahanpesun vastaiseen sääntelyyn, pankkialan ohjeistuksiin sekä asiantuntijatyön tutkimukseen. Tuloksina esiin nousivat muun muassa työn kompleksisuus, teknologian keskeinen rooli, päätöksenteon haasteet sekä jatkuvan osaamisen kehittämisen tarve. Päiväkirjamuotoinen lähestymistapa mahdollisti yksityiskohtaisen analyysin työn arjesta ja tarjosi arvokasta tietoa niin opiskelijan ammatilliseen kasvuun kuin alan käytännön toimintaan.