Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointikysely
Räsänen, Jenna (2025)
Räsänen, Jenna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013755
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia sekä työssä jaksamista. Tavoitteena oli myös herättää henkilöstö pohtimaan omaa työhyvinvointiaan ja tarjota ideoita sen parantamiseksi. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Miten työntekijät kokevat työhyvinvointinsa tällä hetkellä? 2) Mitkä asiat edistävät työhyvinvointia? 3) Miten työhyvinvointia voidaan kehittää?
Aihe on tärkeä, koska varhaiskasvatus on keskeinen osa yhteiskuntaamme ja henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan lasten saamaan hoivaan, kasvuun ja kehitykseen. Varhaiskasvatuksella on suuri rooli lapsuudessa koska se luo pohjan lasten hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Työhyvinvointi on tärkeä myös sosiaalialanopiskelijoille, sillä oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen takaa sen, että asiakkaille tarjottava tuki on laadukasta.
Opinnäytetyö perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jonka avulla saatiin syvällistä tietoa työhyvinvointia koskevista kokemuksista ja näkemyksistä. Aineisto kerättiin työhyvinvointikyselyn avulla, johon vastasi 9 varhaiskasvatuksen työntekijää. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja tulosten analysoinnissa välineenä koodaamista. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kiire, melutaso ja riittämättömyyden tunne. Lisäksi sijaisten saatavuus koettiin haasteena. Toisaalta hyviä käytäntöjä kuten tiimityön kehittäminen ja ammatillinen tuki koettiin työhyvinvointia edistävinä. Vastaajat kokivat, että johtamisella on merkittävä rooli työntekijöiden jaksamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että työhyvinvointia voidaan kehittää ennaltaehkäisemällä työuupumusta ja tukemalla työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Erityisesti avoimuus, joustavuus ja hyvä yhteishenki olivat tekijöitä, jotka tukivat työhyvinvointia. Tutkimuksen tulosten ja työntekijöiden ideoiden perusteella tehtiin juliste työyhteisölle jaettavaksi, jossa keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen. Juliste toimii muistutuksena ja saa koko organisaation pohtimaan omaa työhyvinvointiaan.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttaa oppimisen tuen uudistus, joka astuu voimaan elokuussa 2025. Tämä uudistus tuo mukanaan uusia haasteita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kuormittuneisuuteen ja työhyvinvointiin. Opinnäytetyön jälkeen olisi hyvä seurata miten juliste on vaikuttanut työhyvinvointiin. Työntekijöiden palautetta voi kerätä arvioimaan, onko julisteen viesti ollut onnistunut ja miten työhyvinvointia on voitu parantaa käytännössä.
Aihe on tärkeä, koska varhaiskasvatus on keskeinen osa yhteiskuntaamme ja henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan lasten saamaan hoivaan, kasvuun ja kehitykseen. Varhaiskasvatuksella on suuri rooli lapsuudessa koska se luo pohjan lasten hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Työhyvinvointi on tärkeä myös sosiaalialanopiskelijoille, sillä oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen takaa sen, että asiakkaille tarjottava tuki on laadukasta.
Opinnäytetyö perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jonka avulla saatiin syvällistä tietoa työhyvinvointia koskevista kokemuksista ja näkemyksistä. Aineisto kerättiin työhyvinvointikyselyn avulla, johon vastasi 9 varhaiskasvatuksen työntekijää. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja tulosten analysoinnissa välineenä koodaamista. Tulokset osoittivat, että työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kiire, melutaso ja riittämättömyyden tunne. Lisäksi sijaisten saatavuus koettiin haasteena. Toisaalta hyviä käytäntöjä kuten tiimityön kehittäminen ja ammatillinen tuki koettiin työhyvinvointia edistävinä. Vastaajat kokivat, että johtamisella on merkittävä rooli työntekijöiden jaksamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että työhyvinvointia voidaan kehittää ennaltaehkäisemällä työuupumusta ja tukemalla työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Erityisesti avoimuus, joustavuus ja hyvä yhteishenki olivat tekijöitä, jotka tukivat työhyvinvointia. Tutkimuksen tulosten ja työntekijöiden ideoiden perusteella tehtiin juliste työyhteisölle jaettavaksi, jossa keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen. Juliste toimii muistutuksena ja saa koko organisaation pohtimaan omaa työhyvinvointiaan.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttaa oppimisen tuen uudistus, joka astuu voimaan elokuussa 2025. Tämä uudistus tuo mukanaan uusia haasteita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kuormittuneisuuteen ja työhyvinvointiin. Opinnäytetyön jälkeen olisi hyvä seurata miten juliste on vaikuttanut työhyvinvointiin. Työntekijöiden palautetta voi kerätä arvioimaan, onko julisteen viesti ollut onnistunut ja miten työhyvinvointia on voitu parantaa käytännössä.
