Vertikaaliviljely jatkuvasatoisten mansikoiden tuotannossa – satopotentiaali ja laatu
Thapamagar, Miriam (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113854
Tiivistelmä
Vertikaaliviljely on viime vuosina kiinnostusta herättänyt viljelymenetelmä, jolla on monia etuja kestävänä viljelyvaihtoehtona muihin perinteisempiin viljelytapoihin verrattuna. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten jatkuvasatoinen Favori-mansikkalajike menestyy vertikaali- eli monikerrosviljelyssä sadon tuottavuudessa ja laadullisesti sekä voisiko viljelymenetelmällä päästä tunneliviljelyn tasolle niin ulkoisen laadun kuin sadon määrän puolesta, jolloin mansikoita voitaisiin tuottaa kaupallisesti vertikaaliviljelyn keinoin.
Kasvatus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa Urbanfarmlabin tiloissa, jonne istutettiin 60 taimea sisäviljely-ympäristöön. Työssä määritettiin mansikoiden Brix-arvo, titrattava happamuus, sokeri-happosuhde, kiinteys, koko, rakenne, väri ja veden aktiivisuus. Tutkittu mansikkasato kerättiin kesä-syyskuun 2024 aikana. Sadon määrä esitettiin massoina (g) sekä marjojen lukumääränä viikko- ja kuukausitasolla sekä kasvatuslaatikkokohtaisesti.
Satoa saatiin 38 543 g (642 g/taimi). Saatu keskimääräinen Brix-arvo eli sokeripitoisuus (7,0 %), sokeri-happosuhde (8,4) ja kokonaishappamuus (0,9 %) olivat sopivia kirjallisuuden mukaan, mutta sokeripitoisuudessa ei saavutettu projektin tavoitetta (9,5 %). Brix-arvojen eri viikkojen välinen vaihtelu oli tilastollisesti merkitsevää (p=0,0035). Mansikoiden tiheys, massa ja koko kasvoivat satokauden edetessä, mutta kiinteydessä eikä tilavuuksissa havaittu selkeää muutosta, vaikka tuloksissa oli vaihtelua. Keski-pituus oli 33,40 mm ja -halkaisija 33,92 mm. Näytteet täyttivät ekstraluokan mansikoille asetetun 25 mm:n vähimmäishalkaisijan, joka on määritelty EU:n mansikoiden kaupan pitämisen erityisvaatimuksissa. Värin punaisuus ja vaaleus lisääntyivät hieman loppukautta kohden, keltaisuus väheni. Veden aktiivisuuden arvo (0,96) oli tyypillinen mansikoille.
Satopotentiaalin ja laadun tutkiminen tehtiin onnistuneesti, mutta tuloksissa ei saavutettu projektin sato- ja laatutavoitteita. Jatkuvasatoisen mansikkalajikkeen kaikkia satoaaltoja ei ehditty myöskään tutkimaan, joten jatkossa olisi hyvä pidentää tarkastelu-aikaa sekä lisätä laatututkimusten näytemäärää tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi.
Kasvatus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa Urbanfarmlabin tiloissa, jonne istutettiin 60 taimea sisäviljely-ympäristöön. Työssä määritettiin mansikoiden Brix-arvo, titrattava happamuus, sokeri-happosuhde, kiinteys, koko, rakenne, väri ja veden aktiivisuus. Tutkittu mansikkasato kerättiin kesä-syyskuun 2024 aikana. Sadon määrä esitettiin massoina (g) sekä marjojen lukumääränä viikko- ja kuukausitasolla sekä kasvatuslaatikkokohtaisesti.
Satoa saatiin 38 543 g (642 g/taimi). Saatu keskimääräinen Brix-arvo eli sokeripitoisuus (7,0 %), sokeri-happosuhde (8,4) ja kokonaishappamuus (0,9 %) olivat sopivia kirjallisuuden mukaan, mutta sokeripitoisuudessa ei saavutettu projektin tavoitetta (9,5 %). Brix-arvojen eri viikkojen välinen vaihtelu oli tilastollisesti merkitsevää (p=0,0035). Mansikoiden tiheys, massa ja koko kasvoivat satokauden edetessä, mutta kiinteydessä eikä tilavuuksissa havaittu selkeää muutosta, vaikka tuloksissa oli vaihtelua. Keski-pituus oli 33,40 mm ja -halkaisija 33,92 mm. Näytteet täyttivät ekstraluokan mansikoille asetetun 25 mm:n vähimmäishalkaisijan, joka on määritelty EU:n mansikoiden kaupan pitämisen erityisvaatimuksissa. Värin punaisuus ja vaaleus lisääntyivät hieman loppukautta kohden, keltaisuus väheni. Veden aktiivisuuden arvo (0,96) oli tyypillinen mansikoille.
Satopotentiaalin ja laadun tutkiminen tehtiin onnistuneesti, mutta tuloksissa ei saavutettu projektin sato- ja laatutavoitteita. Jatkuvasatoisen mansikkalajikkeen kaikkia satoaaltoja ei ehditty myöskään tutkimaan, joten jatkossa olisi hyvä pidentää tarkastelu-aikaa sekä lisätä laatututkimusten näytemäärää tulosten toistettavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi.