Ennakoivan kunnossapito-ohjelman rakentaminen teollisuusympäristössä
Miettinen, Jani (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113866
Tiivistelmä
Tässä insinöörityön kehittämisprosessissa tuotettiin ennakoiva kunnossapitosuunnitelma teollisuusympäristössä toimivalle ilmanvaihtojärjestelmälle. Työ toteutettiin yhteistyössä Quant Finland Oy:n kanssa, ja sen kohteena oli asiakkaan käytössä oleva ilmanvaihtojärjestelmä, joka koostuu kahdesta erillisestä koneikosta. Insinöörityössä hyödynnettiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM) periaatteita ja standardeja, kuten SFS-EN 13306 ja PSK 6201.
Insinöörityö eteni kunnossapidon ja kunnonvalvonnan teoreettisen osuuden kautta järjestelmän nykytilan kartoitukseen, kriittisyysanalyysiin ja lopulta konkreettisen kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. PSK 6800 -standardin mukaista kriittisyysindeksin laskentaa sovellettiin keskeisten komponenttien, kuten moottoreiden ja suodatinkammioiden, arviointiin. Kriittisyysanalyysin perusteella havaittiin järjestelmän moottorit, järjestelmän ainoana ajettavana osana, kriittisimmiksi kunnossapidon kohteiksi.
Insinöörityön tuloksena kehitettiin systemaattinen kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää määritellyt huoltotoimenpiteet, huoltojen aikataulun ja järjestelmän mittausdatan hyödyntämisen osien elinkaaren pidentämiseksi. Suunnitelmassa korostettiin erityisesti säännöllisten mittausten ja aistinvaraisten tarkastusten merkitystä huoltojen yhteydessä tarpeettomien aikaa syövien toimenpiteiden sijasta ja huoltojen dokumentoinnin merkitystä jatkuvan kunnossapidon kehityksen osana.
Tämän insinöörityön kehittämisprosessin aikana Quant Finlandin asiakasyrityksen ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapitotoimenpiteet ja järjestelmän analysointi laajeni ja selkeytyi. Tässä kehittämisprosessissa hyödynnettiin kunnossapitoon liittyvää mittausdataa, eikä sen hyödyntäminen olisi noussut yhtä keskeiseen asemaan kunnossapidon suunnittelussa. Insinöörityö osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää käytännön kunnossapidon kenttäkokemus teoreettisiin menetelmiin kunnossapidon kehittämisessä.
Tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin laajentaa esimerkiksi kunnossapidon vaikuttavuuden arviointiin, kohteen eri mittausmenetelmien vertailuun tai ilmanvaihtojärjestelmän vika-analyysiin. Tämän työn pohjalta syntynyttä kunnossapitosuunnitelmaa voidaan hyödyntää suoraan asiakkaan toiminnassa ja soveltaa myös muihin vastaaviin laitekokonaisuuksiin teollisuusympäristöissä.
Insinöörityö eteni kunnossapidon ja kunnonvalvonnan teoreettisen osuuden kautta järjestelmän nykytilan kartoitukseen, kriittisyysanalyysiin ja lopulta konkreettisen kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. PSK 6800 -standardin mukaista kriittisyysindeksin laskentaa sovellettiin keskeisten komponenttien, kuten moottoreiden ja suodatinkammioiden, arviointiin. Kriittisyysanalyysin perusteella havaittiin järjestelmän moottorit, järjestelmän ainoana ajettavana osana, kriittisimmiksi kunnossapidon kohteiksi.
Insinöörityön tuloksena kehitettiin systemaattinen kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää määritellyt huoltotoimenpiteet, huoltojen aikataulun ja järjestelmän mittausdatan hyödyntämisen osien elinkaaren pidentämiseksi. Suunnitelmassa korostettiin erityisesti säännöllisten mittausten ja aistinvaraisten tarkastusten merkitystä huoltojen yhteydessä tarpeettomien aikaa syövien toimenpiteiden sijasta ja huoltojen dokumentoinnin merkitystä jatkuvan kunnossapidon kehityksen osana.
Tämän insinöörityön kehittämisprosessin aikana Quant Finlandin asiakasyrityksen ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapitotoimenpiteet ja järjestelmän analysointi laajeni ja selkeytyi. Tässä kehittämisprosessissa hyödynnettiin kunnossapitoon liittyvää mittausdataa, eikä sen hyödyntäminen olisi noussut yhtä keskeiseen asemaan kunnossapidon suunnittelussa. Insinöörityö osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää käytännön kunnossapidon kenttäkokemus teoreettisiin menetelmiin kunnossapidon kehittämisessä.
Tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin laajentaa esimerkiksi kunnossapidon vaikuttavuuden arviointiin, kohteen eri mittausmenetelmien vertailuun tai ilmanvaihtojärjestelmän vika-analyysiin. Tämän työn pohjalta syntynyttä kunnossapitosuunnitelmaa voidaan hyödyntää suoraan asiakkaan toiminnassa ja soveltaa myös muihin vastaaviin laitekokonaisuuksiin teollisuusympäristöissä.