Lyhytjälkihoitoisen synnytyksen vaikutukset äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen sekä äidin mielenterveyteen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Bäckgren, Daniela; Luoma-Kyyny, Tinna (2025)
Bäckgren, Daniela
Luoma-Kyyny, Tinna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113918
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeinen hoitoaika sairaaloissa on lyhentynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana. Synnyttäneen kotiutumisajankohta on aina yksilöllinen ja siinä huomioidaan synnyttäneen ja vauvan vointi sekä perheen oma toive kotiutumisajankohdasta. Lyhytjälkihoitoinen synnytys tarkoittaa synnyttäneen ja vastasyntyneen varhaista kotiutumista sairaalasta 19–36 tunnin kuluessa synnytyksestä.
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa lyhytjälkihoitoisen synnytyksen mahdollisia vaikutuksia synnyttäneen ja vastasyntyneen varhaiseen vuorovaikutukseen sekä synnyttäneen mielenterveyteen. Tavoitteena on tiedon lisääminen lyhytjälkihoitoisen synnytyksen yhteydestä varhaiseen vuorovaikutukseen ja mielenterveyteen. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta tutkimusartikkelista, jotka haettiin terveysalan tietokannoista. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jossa valikoituihin tutkimuskysymyksiin vastaavat ilmaukset pelkistettiin ja luokittelun avulla muodostuivat ala-, ylä- ja pääluokat.
Tutkimustulosten mukaan äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutusta ei olla tutkittu lyhytjälkihoitoisen synnytyksen näkökulmasta ja tutkimustiedon todetaan olevan puutteellista. Varhaisen kotiutumisen voidaan todeta vahvistaneen perhekeskeisyyttä ja tutun ympäristön vaikutukset auttavat monia vanhempia rentoutumaan ja olemaan itsevarmempia vauvan hoitoon liittyen. Useimmat tutkimukset eivät havainneet yhteyttä varhaisen kotiutumisen ja mielenterveysongelmien välillä. Johtopäätökset osoittavat lyhytjälkihoitoisen synnytyksen yhteyden uudelleen sairaalaan joutumisen osalta ristiriitaiseksi.
Jatkotutkimuksissa aihetta on syytä tutkia laajemmin ja systemaattisemmin sekä tarkasteltava ilmiö on määriteltävä yhtenäisesti. Taloudellisen näkökulman huomioiminen on myös tärkeää, eli lisääkö vai vähentääkö lyhytjälkihoitoinen synnytys terveydenhuollon kustannuksia.
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa lyhytjälkihoitoisen synnytyksen mahdollisia vaikutuksia synnyttäneen ja vastasyntyneen varhaiseen vuorovaikutukseen sekä synnyttäneen mielenterveyteen. Tavoitteena on tiedon lisääminen lyhytjälkihoitoisen synnytyksen yhteydestä varhaiseen vuorovaikutukseen ja mielenterveyteen. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta tutkimusartikkelista, jotka haettiin terveysalan tietokannoista. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jossa valikoituihin tutkimuskysymyksiin vastaavat ilmaukset pelkistettiin ja luokittelun avulla muodostuivat ala-, ylä- ja pääluokat.
Tutkimustulosten mukaan äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutusta ei olla tutkittu lyhytjälkihoitoisen synnytyksen näkökulmasta ja tutkimustiedon todetaan olevan puutteellista. Varhaisen kotiutumisen voidaan todeta vahvistaneen perhekeskeisyyttä ja tutun ympäristön vaikutukset auttavat monia vanhempia rentoutumaan ja olemaan itsevarmempia vauvan hoitoon liittyen. Useimmat tutkimukset eivät havainneet yhteyttä varhaisen kotiutumisen ja mielenterveysongelmien välillä. Johtopäätökset osoittavat lyhytjälkihoitoisen synnytyksen yhteyden uudelleen sairaalaan joutumisen osalta ristiriitaiseksi.
Jatkotutkimuksissa aihetta on syytä tutkia laajemmin ja systemaattisemmin sekä tarkasteltava ilmiö on määriteltävä yhtenäisesti. Taloudellisen näkökulman huomioiminen on myös tärkeää, eli lisääkö vai vähentääkö lyhytjälkihoitoinen synnytys terveydenhuollon kustannuksia.
