Viestintäsuunnitelma nuorille aineettomasta kulttuuriperinnöstä : Museoviraston elävän perinnön wikiluettelon sisällöt muotoiltuna nuorelle kohderyhmälle
Mikander, Aniisa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113929
Tiivistelmä
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä selvitettiin millaisilla keinoilla viestiä 13–24-vuotiaille nuorille elävästä perinnöstä kiinnostavalla ja saavutettavalla tavalla. Tarkoituksena oli löytää sopivimmat viestintäkeinot ja -kanavat nuorelle kohderyhmälle, joista luoda suunnitelma Elävän perinnön wikiluettelon sisältöjen tuomisesta uuteen muotoon. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta aineettomaan kulttuuriperintöön, osallaan edistämään yhtä tilaajaorganisaation ydintehtävistä. Työn tilaajana toimii kulttuuriperinnön asiantuntija ja alansa viranomainen Museovirasto.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu aineettoman kulttuuriperinnön sekä viestinnän käsitteistä ja niiden suhteesta nuoriin. Teoriassa avataan aiheiden nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli: ”Millaisilla viestinnän keinolla Museoviraston Elävän perinnön wikiluettelon sisällöt saavut-tavat nuoret kiinnostavalla tavalla?”
Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä benchmarkingia. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin parhaita käytäntöjä viestinnässä nuorelle kohderyhmälle. Näkökulmana käytettiin tutkimusaineistossa esille nousseita nuorten arvoja, joiden kautta selvisi myös konkreettisemmat keinot kuten nuorten suosimat sisältötyypit ja viestintäkanavat. Benchmarkingissa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen tuloksissa selvinneitä menestyksen mittareita. Vertailussa oli kolme nuorille viestintää tekevää tahoa, jotka kukin edustavat jotain viranomaisorganisaatioita.
Tuloksista ilmeni, että nuoret arvostavat viestinnässä erityisesti saavutettavuutta, samaistuttavuutta ja vuorovaikutteisuutta. Näiden tekijöiden toteutumisessa keskeisessä roolissa ovat sosiaalisen median kanavat. Näihin käsitteisiin, viestintäkanaviin ja niihin liittyviin keinoihin pohjautuen laadin toimeksiantajalle viestintäsuunnitelman osana työn toiminnallista kehittämisosuutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu aineettoman kulttuuriperinnön sekä viestinnän käsitteistä ja niiden suhteesta nuoriin. Teoriassa avataan aiheiden nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli: ”Millaisilla viestinnän keinolla Museoviraston Elävän perinnön wikiluettelon sisällöt saavut-tavat nuoret kiinnostavalla tavalla?”
Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä benchmarkingia. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin parhaita käytäntöjä viestinnässä nuorelle kohderyhmälle. Näkökulmana käytettiin tutkimusaineistossa esille nousseita nuorten arvoja, joiden kautta selvisi myös konkreettisemmat keinot kuten nuorten suosimat sisältötyypit ja viestintäkanavat. Benchmarkingissa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen tuloksissa selvinneitä menestyksen mittareita. Vertailussa oli kolme nuorille viestintää tekevää tahoa, jotka kukin edustavat jotain viranomaisorganisaatioita.
Tuloksista ilmeni, että nuoret arvostavat viestinnässä erityisesti saavutettavuutta, samaistuttavuutta ja vuorovaikutteisuutta. Näiden tekijöiden toteutumisessa keskeisessä roolissa ovat sosiaalisen median kanavat. Näihin käsitteisiin, viestintäkanaviin ja niihin liittyviin keinoihin pohjautuen laadin toimeksiantajalle viestintäsuunnitelman osana työn toiminnallista kehittämisosuutta.