Alueteatterin euro : työehtosopimusten rasitelisäpykälien vaikutus alueellista toimintaa harjoittaviin teattereihin

Abstract

Opinnäyte käsittelee teatterialalla voimassa olevien työehtosopimuksien rasitelisäpykälän vaikutuksia alueteattereille ja muille esittävän taiteen toimintayksiköille (myöhemmin teattereille). Tutkimuskysymys on: Miten työehtosopimusten rasitelisä vaikuttaa alueteattereiden palkkakuluihin ja toimintaan verrattuna samaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää korotettua valtionosuutta saaviin teattereihin, jotka eivät ole rasitelisään sidottuja vuonna 2024?

Suomessa vuonna 2024 toimivista 69 valtionosuustukea saavista teattereista ainoastaan viisi alueteatteria on sidottu maksamaan rasitelisää kiertueelle osallistuvalle henkilökunnalle. Tämä aiheuttaa kyseisille teattereille raskaamman kulurakenneteen verrattuna muihin kiertueteattereihin. Tutkielman tavoite on kyselytutkimuksen ja asiantuntijahaastatteluiden kautta, sekä tutkimalla alueteatterin, lainsäädännön, työehtosopimuksien ja rasitelisän historiaa, luoda läpileikkaus rasitelisän menneisyydestä, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Työn tilaajana toimii Åbo Svenska Teater, yksi vuoden 2024 alueteattereista.

Keskeisinä tuloksina esitän, että rasitelisä ei kohtele korotettuun valtionosuuteen hyväksyttyjä teattereita eikä niiden henkilökuntia taloudelliselta tai ansiotulolliselta näkökulmalta tasapuolisesti. Kyselytutkimuksen ja teatterialan liitto-organisaatioiden tiedonantojen perusteella rasitelisän kehittämistä pidetään tärkeänä. Tuloksien mukaan rasitelisä antaa merkittävän kilpailuedun niille teattereille, joita se ei sido.

Tutkimuksen tuloksien sekä teattereihin vaikuttaneen historian tarkastelun ja niiden analysoinnin kautta esitän johtopäätöksenä ehdotukseni tulevaisuuden työehtosopimuksien rasitelisäpykälästä. Kyseessä on ensimmäinen rasitelisää tutkiva YAMK-tasoinen opinnäytetyö. Tätä työtä voi käyttää työvälineenä tulevaisuuden työehtosopimusneuvotteluissa.

This thesis examines the impact of “rasitelisä” (strain-related allowance) clauses in current theatre sector collective agreements on regional theatres and performing arts units (hereafter: theatres). The main research question is how the burden allowance affects the payroll costs and operations of regional theatres compared to other theatres receiving the same increased central government transfer but not bound by the allowance in 2024.

Of the 69 theatres in Finland receiving central government transfer in 2024, only five regional theatres are required to pay the burden allowance to touring staff, resulting in a heavier cost structure compared to other touring theatres. The study, based on surveys, expert interviews, and a historical review of regional theatres, legislation, collective agreements, and the burden allowance, aims to provide a comprehensive analysis and serve as a tool for future negotiations. The commissioning party is Åbo Svenska Teater.

The key findings indicate that the burden allowance does not treat theatres and their personnel receiving the increased government subsidy equally. Based on the survey and information from theatre industry unions and organizations, the development of the burden allowance is considered important. According to the results, theatres not bound by the burden allowance gain a significant competitive advantage.

On the basis of the study’s findings and an analysis of the historical factors affecting the theatres, a proposal is presented for the future burden allowance clause in collective agreements. This is the first master’s thesis (YAMK level) to examine the burden allowance.