Valmentajan ammatillinen kasvu - reflektointia arjesta ja ammatillisesta kehittymisestä

Abstract

Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä tarkasteltiin oman valmennusosaamisen kehittämistä systemaattisen reflektoinnin avulla. Päiväkirjatyöskentely toteutettiin kymmenen viikon aikana keväällä 2025 Pelicansin U16-kilpajoukkueen maalivahtivalmentajana toimiessani. Päiväkirjatyöskentelyn ensisijaisena tavoitteena oli kehittää omaa valmennusosaamistani kahden rajatun teeman kautta: 1) vaikuttava palautteenantaminen maalivahtivalmennuksessa ja 2) urheilijan henkinen tukeminen pudotuspelien aikana. Samalla pyrittiin vahvistamaan reflektoinnin hyödyntämistä osana omaa ammatillista kasvua ja luomaan toimintatapoja, joiden avulla itsensä kehittäminen jatkuisi myös opinnäytetyöprosessin jälkeen.

Opinnäytetyön taustalla oli selkeä henkilökohtainen tavoite työllistyä tulevaisuudessa täysipäiväisesti ammattivalmentajaksi. Työskentely aloitettiin tutkimuksellisella alkukartoituksella, jossa hyödynnettiin laadullisia menetelmiä, kuten itsearviointia, teemahaastatteluja valmentajakollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa sekä epämuodollisia keskusteluja urheilijoiden kanssa. Kartoituksen avulla rajattiin kehittämiskohteet, ja varsinainen kehittämisjakso dokumentoitiin päivittäisin päiväkirjamerkinnöin sekä viikoittaisilla yhteenvedoilla.

Teoreettisena viitekehyksenä työssä hyödynnettiin kokemuksellisen ja reflektiivisen oppimisen teorioita sekä valmennuksen, vuorovaikutuksen ja psyykkisen tuen tutkimuksia. Aineisto analysoitiin temaattisesti, ja reflektioprosessin jäsentämiseen käytettiin PDCA-sykliä (Plan–Do–Check–Act), joka tuki jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kirjallisuuden rooli vahvistui erityisesti prosessin jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin se alkoi toimia ajattelua ohjaavana työkaluna eikä pelkästään lähdeviitteiden lähteenä. Tulokset osoittavat, että työskentely vahvisti kykyäni arvioida omaa toimintaani tietoisesti ja objektiivisesti. Reflektoinnin myötä tietoisuus valmennuksellisista vahvuuksista ja kehityskohteista kasvoi, ja erityisesti palautteenannon kehittäminen eteni suunnitellusti. Vaikka valmennuskäytännöissä ei vielä tapahtunut merkittäviä muutoksia, prosessi loi vankan pohjan jatkuvalle kehittymiselle ja antoi välineitä omaehtoiseen ammatilliseen kasvuun.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukkaasti toteutettu ja omaan valmennusarkeen sidottu reflektio voi tukea merkittävästi valmentajan ammatillista kehitystä. Reflektointitaitojen kehittyminen, omaaloitteinen kehittämishalu sekä realistinen aikataulun hallinta nousivat prosessin keskeisiksi opeiksi. Kehittyminen jatkuu jatkossa vähemmän intensiivisen mutta jatkuvan reflektointityöskentelyn tukemana.