Terveydenhoitajien näkemyksiä hyvinvointipolun käytöstä lasten ja nuorten ylipainon hoidossa

Abstract

Lasten ja nuorten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen haaste, jonka taustalla vaikuttavat muun muassa epäterveelliset elintavat, vähäinen liikunta ja erilaiset ympäristötekijät. Ylipainolla on kielteisiä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin, mikä tekee ennaltaehkäisevästä työstä ja varhaisesta puuttumisesta erityisen tärkeää. Terveydenhoitajilla on keskeinen rooli ylipainon tunnistamisessa, hoidon toteuttamisessa sekä perheiden tukemisessa neuvola- ja kouluterveydenhuollossa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Rovaniemellä työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia hyvinvointipolun käytöstä lasten ja nuorten ylipainon hoidossa sekä tunnistaa sen kehittämiskohteita. Tutkimuksen lähtökohtana oli tuottaa Lapin hyvinvointialueelle käytännön työtä tukevaa tietoa hyvinvointipolun kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena, puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemältä (n = 7) neuvola- ja kouluterveydenhoitajalta ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Haastateltavat kokivat hyvinvointipolun hyödylliseksi ylipainon puheeksi ottamisen ja hoidon jäsentämisen tukena. Käytön haasteiksi nousivat materiaalien rajallisuus, sisällön yksipuolisuus sekä puutteellinen koulutus polun soveltamisesta. Terveydenhoitajat toivat esiin huolen painoaiheisten keskustelujen mahdollisesti kielteisistä vaikutuksista lasten ja perheiden psyykkiseen hyvinvointiin. Kehittämistarpeina korostuivat hyvinvointipolun digitaalisen toteutuksen edistäminen sekä sisällön monipuolistaminen myös lapsen eri ikävaiheiden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmat huomioiden.

Overweight and obesity among children and adolescents represent a significant public health challenge, influenced by factors such as unhealthy lifestyle habits, physical inactivity, and various environmental conditions. Excess weight may have negative effects on both physical and psychological well-being, and therefore preventive efforts and early intervention are particularly important. Public health nurses play a key role in identifying overweight, providing appropriate care and supporting families at maternity clinics and school health care.

The aim of this thesis was to survey the experiences of public health nurses working in Rovaniemi when utilizing the wellbeing pathway in the treatment of overweight children and adolescents, and to identify areas for further development. The study aimed to produce practical, evidence-based information to support the development of the wellbeing pathway under the wellbeing services in the county of Lapland. The research was conducted as a qualitative, semi-structured interview study. The data were collected from seven (n = 7) child health clinics and school health nurses and analyzed by using inductive content analysis.

The participants of this study considered the wellbeing pathway to be a useful tool for initiating discussions about overweight and for structuring suitable care practices. The challenges identified in the use of the pathway included limited materials, lack of content diversity, and inadequate training in its implementation. Concerns were also raised regarding the potential negative psychological impact that the weight-related discussions would have on the overall welfare of children and families. Key development areas included promoting the digital implementation of the wellbeing pathway and diversifying its content for better consideration of children’s different developmental stages and client-centered approaches.