Strategia käytäntöön – tehokkaan jalkauttamisen avaintekijät maksuteknologia-alan yrityksessä

Abstract

Strategian tunnustetusta tärkeydestä huolimatta sitä ei useinkaan onnistuta viemään haasteitta ylimmän johdon suunnitelmista työntekijöiden päivittäiseen tekemiseen. Strategian käytäntöön viemisessä eli jalkauttamisessa voi ilmetä haasteita esimerkiksi viestinnän, johtamisen, organisaatiorakenteen, koordinoinnin, resurssien, prosessien sekä sitoutumisen ja motivaation osa-alueilla. Ongelmakohtia voidaan kuitenkin torjua monin keinoin esimerkiksi toteuttamalla selkeää ja ymmärrettävää strategiaviestintää, osallistamalla työntekijöitä strategian toimeenpanon suunnitteluun ja tukemalla esihenkilöitä strategian viemisessä työntekijöiden arkeen.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona, ja sen tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation strategian jalkauttamisen nykytila sekä siihen liittyvät keskeiset kehityskohteet. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia, jotka tukevat strategiaymmärryksen vahvistamista ja strategisten tavoitteiden muuntamista käytännön toiminnaksi. Työssä tarkasteltiin myös keskijohdon roolia strategian jalkauttamisessa ja toteuttamisessa. Tarkastelun kohteena oli kohdeorganisaation maastrategia; konsernistrategia rajattiin työn ulkopuolelle.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui strategian jalkauttamisen ympärille. Siinä käsiteltiin strategian peruskäsitteitä ja eri tasoja, strategiatyön johtamista, osallistamista ja avointa strategiaa sekä jalkauttamisen käytännön toteutustapoja ja niiden yhteydessä esiintyviä haasteita. Erityistä painoa asetettiin strategian jalkauttamisen keskeisille osa-alueille (viestintä, mittarit, tavoitteet, seuranta ja arviointi) sekä esihenkilöiden roolille strategian viemisessä käytäntöön.

Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tapaustutkimusta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemarunkoisilla haastatteluilla. Otos koostui toimeksiantajaorganisaation kaupallisen liiketoimintayksikön seitsemästä työntekijästä ja kolmesta keskijohdon esihenkilöstä. Haastattelut toteutettiin huhtikuun 2025 alussa, ja ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa tunnistettiin teemoja tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.

Tulosten perusteella kohdeorganisaation strategian jalkauttamista tulisi vahvistaa konkretisoimalla strategiaa suhteessa työntekijän omaan rooliin ja arjen työtehtäviin. Strategiaviestintää toivottiin selkeämmäksi, visuaalisemmaksi ja ennen kaikkea toistuvammaksi – strategian näkyminen arjessa koettiin tärkeäksi. Strategian etenemisen näkyväksi tekemiseen kaivattiin läpinäkyvämpiä ja konkreettisempia käytäntöjä. Lisäksi korostui tarve työntekijöiden osallistamiselle sekä esihenkilöiden tukemiselle strategiatyössä.

Opinnäytetyön tuotoksena muodostui viiteen tunnistettuun kehittämisalueeseen pohjautuva listaus konkreettisista ja käytännöllisistä toimenpidesuosituksista, joita kohdeorganisaatio voi hyödyntää strategian jalkauttamiseksi jatkossa.

Despite the widely recognized importance of strategy, organizations often struggle to implement it effectively from top management’s plans to employees’ everyday work. Strategy implementation, also referred to as strategy execution, can face challenges in areas such as communication, leadership, organizational structure, coordination, resources, processes, and employee commitment and motivation. However, these challenges can be mitigated through various means – for instance, by delivering clear and comprehensible strategy communication, involving employees in implementation planning, and supporting supervisors in embedding strategy into daily work.

This thesis was commissioned by an organization and aimed to examine the current state of strategy implementation and identify key development areas. A further objective was to generate feasible recommendations that would support the enhancement of strategic understanding and the translation of strategic goals into practical actions. The study also focused on the role of middle management in strategy implementation. The scope of the study was limited to the organization’s country strategy; the corporate-level strategy was excluded.

The theoretical framework focused on strategy implementation. It explored key strategy concepts and levels, strategy leadership, employee involvement, open strategy, and practical approaches to implementation, along with common challenges. Emphasis was placed on core components of strategy execution (communication, metrics, goals, monitoring and evaluation) as well as the role of supervisors in implementing strategy into practice.

A qualitative case study approach was applied. Data were collected through semi-structured thematic interviews. The sample included seven employees and three middle managers from the commercial business unit of the commissioning organization. The interviews were conducted in early April 2025 and analyzed using data-driven content analysis to identify themes that address the research questions.

Based on the findings, strategy implementation should be strengthened by concretizing the strategy in relation to employees’ individual roles and daily tasks. Strategy communication was expected to be clearer, more visual, and above all, more frequent; employees considered everyday visibility of the strategy essential. Participants also expressed a need for more transparent and tangible practices to make strategic progress visible. Moreover, the importance of employee participation and manager support in strategy work was emphasized.

As the output of this thesis, a list of concrete and practical recommendations was developed based on five identified development areas. These recommendations can be utilized by the organization to support future strategy implementation efforts.