Näkemyksiä SISU-työstä Siun sotessa: korvaava työ työkykyjohtamisen keinona ja työkyvyn tukena
Tallgrén, Reetta (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114195
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten korvaavaa työtä eli SISU-työtä käytetään työkykyjohtamisen välineenä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa. SISU-työ on Siun soten oma korvaavan työn toimintamalli. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa SISU-työn hyödyistä ja haasteista korvaavan työn käytön kehittämiseksi. Opinnäytetyö oli tilaustyö Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle.
Tutkimus oli laadullinen, ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää Siun sotessa työskentelevää esihenkilöä. Haastattelujen teemoina olivat SISU-työn tuntemus, siihen vaikuttavat olosuhteet, käytännön toteutus sekä tulevaisuuden näkymät. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulosten mukaan SISU-työ koettiin joustavaksi ja työkykyä tukevaksi toimintatavaksi, joka edistää työntekijöiden työssä pysymistä ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. SISU-työtä hyödynnettiin erityisesti pitkien poissaolojen jälkeen, mutta myös lyhyemmissä sairauspoissaoloissa. Esihenkilöiden rooli osoittautui keskeiseksi SISU-työn onnistumisessa. Lisäksi havaittiin epävirallisia järjestelyjä, jotka täyttivät SISU-työn tunnusmerkit, mutta eivät kirjautuneet virallisesti SISU-työksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää SISU-työn tunnettuuden lisäämisessä, toimintamallin selkeyttämisessä sekä työkykyjohtamisen kehittämisessä. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella työntekijöiden näkökulmaa sekä selvittää tarkemmin SISU-työn vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja työssä pysymiseen.
Tutkimus oli laadullinen, ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää Siun sotessa työskentelevää esihenkilöä. Haastattelujen teemoina olivat SISU-työn tuntemus, siihen vaikuttavat olosuhteet, käytännön toteutus sekä tulevaisuuden näkymät. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulosten mukaan SISU-työ koettiin joustavaksi ja työkykyä tukevaksi toimintatavaksi, joka edistää työntekijöiden työssä pysymistä ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. SISU-työtä hyödynnettiin erityisesti pitkien poissaolojen jälkeen, mutta myös lyhyemmissä sairauspoissaoloissa. Esihenkilöiden rooli osoittautui keskeiseksi SISU-työn onnistumisessa. Lisäksi havaittiin epävirallisia järjestelyjä, jotka täyttivät SISU-työn tunnusmerkit, mutta eivät kirjautuneet virallisesti SISU-työksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää SISU-työn tunnettuuden lisäämisessä, toimintamallin selkeyttämisessä sekä työkykyjohtamisen kehittämisessä. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella työntekijöiden näkökulmaa sekä selvittää tarkemmin SISU-työn vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja työssä pysymiseen.