Pelastajaopiskelijoiden perustason ensihoidon osaaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pelastajaopiskelijoiden näkemyksiä perustason ensihoidon osaamisesta kahdellatoista eri osa-alueella Benjamin Bloomin tavoitetaksonomiaa apuna käyttäen. Tutkimuksessa selvitettiin pelastajaopiskelijoiden perustason ensihoidon osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tutkimuksen tavoitteena oli, että Pelastusopisto voi tulosten perusteella kehittää pelastajatutkinnon opetussuunnitelman sisältöä ja opetusta. Toimeksiantajana oli Pelastusopisto.

Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin pelastajaopiskelijoiden itsearviointikyselynä. Tutkimukseen osallistui keväällä 2015 valmistuva pelastajakurssi. Pelastajakurssilla oli 32 opiskelijaa jotka kaikki vastasivat itsearviointikyselyyn. Pelastajaopiskelijat olivat suorittaneet ennen kyselyyn vastaamista perustason ensihoidon opinnot ja harjoittelut, sekä perustason ensihoidon teoriatentin ja käytännön kokeen.

Tuloksista selvisi, että pelastajaopiskelijat arvioivat vahvimmiksi osa-alueiksi elottoman, vamma-, hengitysvaikeus- ja verensokeritasapainohäiriöpotilaan hoidon sekä perustason ensihoidon toimenpiteiden osaamisen. Nämä viisi perustason ensihoidon osa-aluetta arvioitiin Benjamin Bloomin tavoitetaksonomian mukaan korkeimmille, eli soveltamisen ja analysoinnin tasoille.

Pelastajaopiskelijoiden perustason ensihoidon osaamisen kehityskohteiksi nousivat lapsi-, rintakipu-, rytmihäiriö- ja neurologisen potilaan hoito sekä potilasturvallisuuden osaaminen. Lapsipotilaan hoidon osaamisen vastaajat arvioivat selvästi muita heikommaksi osa-alueeksi.

Tutkimuksen tulosten mukaan pelastajaopiskelijat tunsivat saaneensa koulutuksessaan hyvät teoria- ja käytännön taidot perustason ensihoidosta. Suurimmaksi osaksi kaikki 12 osa-aluetta arvoitiin korkeimmille Benjamin Bloomin tavoitetaksonomian osaamisen tasoille. Tuloksista voidaan päätellä, että tulevaisuudessa koulutuksen kehittämis-kohteita ovat lapsi-, rintakipu-, rytmihäiriö- ja neurologisen potilaan hoidon sekä potilasturvallisuuden osaamisen parantaminen. Koska tutkimukseen osallistui vain yhden valmistuvan pelastajakurssin opiskelijat, tuloksia ei voi yleistää kaikkiin pelastajaopiskelijoihin.

The purpose of this study was to clarify the knowledge of firefighter students’ in emergency medical basic life sup-port. In this study Benjamin Bloom’s taxonomy was used on twelve different sectories of emergency medical basic life support. The goal of this study was to explore the strengths and development areas of firefighter students’ emergency medical basic life support skills. The second goal was that The Emergency Services College can use results of this study to develop teaching methods and contents firefighters’ curricula.

The thesis was a quantitative research, the results of which were collected by a self-assessment survey questionnaire. The research was made with one class of 32 firefighter students who all gave answers for the survey. Before students attended the survey they had passed all of their studies of emergency medical basic life support.

The study showed that the firefighter students estimated their strongest skills to be the patients who are lifeless or having breathing difficulties, trauma patients or the patients with hypoglycemia or hyperglycemia. These topics were evaluated to the highest Bloom’s taxonomy levels which were the levels of applying and analyzing.

The development areas of the firefighter students were found to be child patients, chest pain or arrhythmia patients and neurological patients. Also the knowledge of patient safety were estimated to be an area which was difficult. The results showed that child patients are the most difficult area of all. These four topics were estimated to every Bloom’s taxonomy levels which were remembering, understanding, applying and analyzing were used in this study.

Through the results it was found out that the opinion of firefighter students is that they have had good skills of emergency medical life support from school. Mostly every of those twelve topics were estimated to the highest levels of Bloom’s taxonomy. Nevertheless, in the future the development areas are those which firefighter students estimated to be the most difficult. Those areas were child patients, chest pain and arrhythmia patients, neurological patients and the knowledge of patient safety.