Metsätien perusparannushankkeen kustannusten minimoimisen mahdollisuudet : tarkastelu case-tapausten ja vaihtoehtolaskelmien avulla

Abstract

Metsäteiden perusparantamiseen on myönnetty valtion tukea vuodesta 1987 lähtien. Tukea myönnetään edelleen, vaikka tuen ehdot ja suuruus ovat muuttuneet. Vuonna 2026 metsäteiden perusparannuksen tuki tulee laskemaan nykyisestä määrästä. Metsäteiden perusparannuksia on toteutettu kilometrimäärissä koko ajan vähemmän.

Metsäteiden perusparannushankkeet ovat kalliita, ja ilman valtion tukea metsän-omistajalle koituvat kustannukset voivat nousta niin suuriksi, että hanke jätetään sen vuoksi tekemättä. TeMePa haluaa selvittää, mistä työvaiheista metsäteiden perusparannushankkeessa voisi tinkiä, jotta kustannukset pysyvät kohtuullisina erityisesti, jos tulevaisuudessa metsäteiden perusparannukseen ei enää myönnettäisi tukea ollenkaan. Tässä opinnäytetyössä pohditaan, kuinka hankkeita voitaisiin toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ilman valtion tukea ja, mitä työvaiheiden tinkimisestä voi mahdollisesti seurata. Työn tilaajana toimii TeMePan Infra Oy.

Työ on tapaustutkimus, jossa vaihtoehtoja kustannusten minimoimiseen tutkitaan kolmen eri metsätien perusparannushankkeen case-tapauksen avulla. Case-tapaukset ovat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta, ja jokainen niistä on normaali perusparannushanke. Case-tapauksille tehtiin vaihtoehtolaskelmat, joiden avulla voidaan tarkastella, kuinka hankkeiden kustannuksista tinkiminen vaikuttaa tien laatuun ja kokonaiskustannuksiin.

Kustannuksista tinkiminen voi vaikuttaa tien laatuun negatiivisesti. Tien kantavuus ja kuivatus saattavat jäädä riittämättömäksi. Myös tien käytettävyys ja turvallisuus voivat heikentyä. Kustannuksista tinkiminen voi myös johtaa lisääntyneisiin kunnostustarpeisiin. Hyvällä kunnossapidolla voidaan pitkittää tien perus-parannuksen tarvetta. Vaihtoehtolaskelmien kokonaiskustannukset laskivat työ-vaiheiden ja materiaalien vähennyksien myötä, mutta kokonaistulos jäi vielä kauas tuellisen hankkeen hinnasta. Työn lähteiden luotettavuutta on tärkeää arvioida, koska tien perusparannuksesta on vain vähän kirjallisuutta. Aihe kaipaa lisää tutkimusta tai ainakin nykyisen tiedon parempaa julkituomista, sillä alalla on paljon hiljaista tietoa.

The goal of this study was to explore how projects could be implemented at reasonable costs without government support, and what potential consequences might arise from reducing work phases. The client of this work is TeMePa Infra Oy, which carries out, among things, forest road rehabilitations. TeMePa aimed to investigate which work phases in forest road rehabilitation projects could be reduced to keep costs reasonable, especially if future forest road rehabilitation projects no longer received any funding.

The study was conducted as a case study, where alternatives for minimising costs were examined through three different forest road rehabilitation projects. The case studies were from Southern, Central, and Northern Finland, and each of them is a typical rehabilitation project. Alternative cost calculations were made for the cases, which allowed the examination of how reducing costs in the projects affected road quality and overall costs.

The results show that cost reductions negatively impact road quality. The bearing capacity of the road and drainage may become insufficient. Also, the usability and safety of the road may also deteriorate. Cost reductions may also lead to increased future maintenance requirements. The total costs of the alternative calculations decreased due to the reductions in work phases and materials, but the overall result was still far from the cost of a subsidized project. Due to the limited literature on road rehabilitation, it is important to assess the reliability of the sources used in this study. More research or at least the publication of existing knowledge is needed on the topic, as there is a great deal of tacit knowledge in the field.